Gleason -pistemäärä on eturauhassyövälle annettu numeroluokka sen jälkeen, kun patologi on arvioinut sen mikroskoopilla laboratoriossa. Gleason -pistemäärää käytetään syövän perustietojen laskemiseen sen vakavuuden määrittämiseksi ja hoitosuunnitelman laatimiseksi. Patologiaraporttiin sisältyy useita muita syöpää koskevia tietoja, jotta lääkintätiimillä on täydellinen kuva tilanteesta.
Gleason -pistemäärän määrittämiseksi patologi tutkii näytteen kudoksesta eturauhasesta mikroskooppisesti. Patologi tunnistaa epänormaalin solukasvun alueet ja löytää syövän ensisijaiset ja toissijaiset alueet. Ensinnäkin ensisijainen alue tarkastetaan ja sen ulkonäköä verrataan Gleason -asteikkojärjestelmään sen määrittämiseksi, mihin se kuuluu asteikolla yhdestä viiteen. Sitten toissijainen alue tutkitaan ja lavastetaan myös yhdestä viiteen. Gleason -pisteet lasketaan lisäämällä kaksi numeroa ja vaihtelevat kahdesta kymmeneen.
Tohtori Donald Gleasonille nimetty Gleason -asteikko kehitettiin 1960 -luvulla, ja se käyttää pelkästään solujen ulkonäköä syövän arvioimiseen. Asteikko koostuu yhdestä hyvin erilaistuneesta solusta, jotka viittaavat hitaasti kasvavaan syöpään tai jopa normaaliin eturauhaseseen, viiteen, huonosti erilaistuneeseen soluun, jotka osoittavat syövän olevan aggressiivinen. Vaiheet yksi ja kaksi asteikolla ovat harvinaisia, koska eturauhassyöpää ei yleensä tunnisteta ennen kuin ainakin osa on edennyt asteikolle kolme tai neljä.
Mitä alhaisempi Gleason -pisteet, sitä parempi ennuste. Joissakin tapauksissa lääkäri voi todeta, että syöpä kasvaa niin hitaasti, että hoito ei välttämättä ole heti tarpeen, ja keskitytään seuraamaan potilaan muutoksia. Korkea Gleason -pistemäärä, kuten yhdeksän, osoittaa, että syöpä on aggressiivinen ja kasvaa nopeasti ja että hoidon on oltava ratkaisevaa ja yhtä aggressiivista.
Pelkästään Gleason -pisteitä ei voida käyttää hoitosuunnitelman laatimiseen tai syövän hoitomenetelmien tekemiseen. Lääkäriryhmän ja potilaan on otettava huomioon useita tekijöitä keskustellessaan hoitovaihtoehdoista. Joku, jolla on korkea Gleason -pistemäärä ja joka jo kuolee toisesta sairaudesta, voi esimerkiksi hylätä hoidon olettaen, että se ei lisäisi paljon elämänlaatua ja että hoidon ankaruus voisi olla hyvin epämiellyttävää.