Globaali inhimillinen pääoma on yhdistelmä koulutusta, kokemusta, henkilökohtaisia ominaisuuksia ja osaamista, jotka edustavat työvoimaa ympäri maailmaa ja edistävät maailmantaloutta. Työntekijöiden käsitys tärkeänä voimavarana, jolla on mitattavissa oleva taloudellinen arvo, ohjaa kansainvälisten järjestöjen käyttämää kehityspolitiikkaa vähemmän kehittyneissä maissa. Suuri osa kansainvälisestä oikeudesta pyörii työntekijöiden oikeuksien ympärillä ja sen tunnustamisessa, että on tärkeää luoda arvokasta inhimillistä pääomaa maan terveydelle ja vakaudelle.
Analyytikot ja kansainväliset talouskehitysjärjestöt mittaavat kehitysmaan potentiaalia ja investointien onnistumista taloudellisten indikaattoreiden, kuten inhimillisen pääoman muodostumisen, avulla. Vaikka se näyttää vaikealta mitata, taloustieteilijät ovat havainneet, että vaikeasti käsitettävä käsitys globaalista inhimillisen pääoman muodostumisesta on itse asiassa helpommin mitattavien tekijöiden kehittämisen funktio. Inhimillisen pääoman muodostumisasteen määräävä indeksi on inhimillisen kehityksen indeksi (HDI), joka sisältää tietoja elinajanodotteesta, koulutustasosta ja keskimääräisistä yksilöllisistä tuloista.
Kun maailmasta tulee pienempi paikka ja yritykset voivat hyödyntää työvoimaa kehitysmaissa, joiden elintaso on alhaisempi, globaalin inhimillisen pääoman käsite tulee yhä tärkeämmäksi. Suuri osa kansainvälisen työoikeuden muodostavasta filosofiasta pyörii työntekijöiden oikeuksien nojalla kasvaa ja parantaa elämäänsä, parantaa taitojaan ja hyötyä kunnolla kykyjensä käytöstä. Kansainvälinen oikeus pyrkii estämään pysyvän alaluokan perustamisen, jossa yhden maan työntekijöille maksetaan pientä korvausta muiden maiden ihmisten ylellisten elämäntapojen tukemiseksi. Sillä pyritään myös estämään pysyvät inhimillisen kehityksen erot, joissa joillakin mailla on varaa investoida työvoimansa koulutukseen ja terveyteen, kun taas tällaiset investoinnit eivät ylitä muiden maiden mahdollisuuksia.
Pohjimmiltaan globaalin inhimillisen pääoman käsite yrittää antaa määrällistä arvoa eri maiden työvoimalle, jotta niitä voidaan verrata ja arvioida toisiinsa nähden. Nämä tiedot kerätään myös määrittämään globaalin muutoksen nopeus ja edistyykö sivilisaatiomme vai pysyykö se paikallaan. Inhimillisen pääoman muodostaminen missä tahansa maassa voidaan toteuttaa investoimalla koulutukseen, terveydenhuoltojärjestelmään tai vahvistamalla kansalais- ja perhe -elämää. Monet kansainväliset kansalaisjärjestöt asettavat tehtävänsä kouluttaa ja kouluttaa ihmisiä, jotta ihmisten työmahdollisuudet lisääntyvät. Tämä voi tapahtua, koska ihmisillä on kehittyneempiä taitoja tai suurempi kyky tehdä asioita, jotka tuottavat taloudellista arvoa.