GNU: n Not Unix® (GNU) -projektin oli alun perin tarkoitus luoda ilmainen käyttöjärjestelmä, ja GNU General Public License (GPL) luotiin ohjaamaan ohjelmiston jakelua ja muokkausta. Tämä lisenssi tunnetaan myös nimellä copyleft -lisenssi, koska se eroaa monella tapaa tavallisesta tekijänoikeudesta. Lisenssi itsessään on vapaasti jaettavissa ja käytettävä, vaikka muutoksia ei ehkä sallita. Jotkut GNU General Public License -palvelun pääkohdista ovat, että sen nojalla julkaistuja ohjelmistoja voidaan vapaasti muokata ja levittää uudelleen ja että tällä tavalla jaetun ohjelmiston on säilytettävä GPL. GNU GPL on alun perin Richard Stallmanin luoma ja sitä hallinnoi voittoa tavoittelematon Free Software Foundation (FSF).
Ohjelmistot, jotka jaetaan GNU General Public License -lisenssin avulla, voidaan myydä tai tarjota ilmaiseksi, kunhan lisenssiehtoja noudatetaan. Free Software Foundation -nimessä mainittu vapaus liittyy tiedonvapauteen, ei hintaan. Jos GPL -lisensoituja ohjelmistoja myydään, tulevat lähdekoodit voivat muuttaa tulevia lisenssinsaajia ja jakaa ne sitten uudelleen saman lisenssin nojalla. GPL -lähdekoodia on myös mahdollista muokata yksityiskäyttöön, koska lisenssi ei edellytä muutosten julkaisemista.
GPL: stä julkaistiin kolme eri versiota vuosina 1989–2007. Ensimmäisessä versiossa käsiteltiin nimenomaan binaaritiedostoja ja rajoittavampien lisenssien käyttöä. Se käsitteli ensimmäistä ongelmaa vaatimalla lähdekoodin jakamista binääritiedostojen rinnalle, jos ohjelmisto on GPL: n lisensoima, ja käsitellyt rajoittavampia lisenssejä toteamalla, että GPL: n on säilytettävä muokatut GNU General Public License -ohjelmistot. Vuonna 1991 toinen versio teki useita muutoksia, mukaan lukien GPL -ohjelmiston julkaisun estäminen vain binäärimuodossa tietyissä olosuhteissa. Yksi muutos kolmanteen versioon oli ehkä pyrkinyt estämään tiettyjä laitteita käyttämästä GPL -ohjelmistoa, mutta se myös estäisi loppukäyttäjiä tekemästä omia muutoksia.
GNU General Public -lisenssiä voidaan käyttää myös muihin tarkoituksiin kuin ohjelmistoihin, kunhan lisenssiä noudatetaan. Voi olla mahdollista julkaista tekstiä tai muuta mediaa GPL: n alla, vaikka GNU -projekti loi myös eri lisenssin nimenomaan tätä tarkoitusta varten. GNU Free Documentation License (GFDL) on tarkoitettu erityisesti kirjallisiin teoksiin, vaikka jotkut saattavat silti päättää käyttää GPL: ää. GFDL -lisenssi voi estää sen lisensoiman tekstin sisällyttämisen GPL: ää käyttävään ohjelmistoon, mikä voi olla yksi syy GPL: n käyttämiseen.