Mikä on GNU Lesser General Public License?

GNU Lesser General Public License on Free Software Foundationin eli FSF: n julkaisema ilmainen ohjelmistolisenssi. Se on vaihtoehto sekä perinteisille tekijänoikeuksille, joita jotkut pitävät liian rajoittavina, että alkuperäiselle GNU General Public License -lisenssille, jota muut pitivät liian sallivana. GNU Lesser General Public License (LGPL), joka julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1999, on erilainen kuin GNU General Public License eli GPL. Tärkein ero on se, että GNU Lesser General Public License -lisenssillä lisensoidut ohjelmat ovat kaikkien ohjelmien käytettävissä, mukaan lukien tekijänoikeudella suojatut ohjelmat. Perinteisen GPL -lisenssin alaisia ​​ohjelmistoja voivat käyttää vain muut ilmaiset ohjelmistot tai linkittää niihin.

OpenOffice.org on esimerkki ohjelmasta, joka on luotu käyttämällä GNU Lesser Public License -lisenssiä. Toimistopaketti jaetaan ilmaiseksi Microsoft Officen vaihtoehtona, ja se käyttää omia tiedostomuotojaan ja laajennuksiaan. OpenOffice.org voi kuitenkin myös lukea ja avata useimmat Microsoft Office -tiedostot ja tallentaa tiedostot Microsoft Office -yhteensopiviin muotoihin. Tämä vuorovaikutus omaan ohjelmistoon on avain GNU Lesser General Public License -ohjelmaan. Esimerkki ohjelmasta, joka on lisensoitu perinteisen GNU GPL: n alla, olisi Audacity. Tämä ilmainen äänieditori ei voi olla vuorovaikutuksessa minkään omistetun ääniformaatin kanssa, kuten WMA (Windows Media Audio). Vain muut avoimen lähdekoodin ääniformaatit, kuten WAV, OGG ja AIFF, ovat yhteensopivia ohjelman kanssa.

GNU Lesser General Public License on esimerkki copyleftistä. Copyleft on vastoin tekijänoikeutta. Tekijänoikeudet takaavat sen, ettei kukaan voi jakaa, kopioida tai mukauttaa ohjelmaa. Copyleft -lisenssien avulla kuka tahansa voi ohjelmoida uudelleen, jakaa tai mukauttaa ohjelmistoja lisenssin nojalla maksamatta tai pyytämättä lupaa alkuperäiseltä tekijältä. Ilmaisia ​​ohjelmistolisenssejä on monia, mutta kaikki eivät ole todellisia copyleft -lisenssejä.

Jotta vapaata ohjelmistolisenssiä voidaan pitää copyleft -lisenssinä, sen on täytettävä tietyt vaatimukset. Tärkein näistä on, että se ei voi olla lupa. Tämä tarkoittaa, että se ei voi sallia lisensoidun ohjelmiston uudelleenkäyttöä omistettujen tai tekijänoikeuksin suojattujen ohjelmistojen avulla. Esimerkkejä sallivista lisensseistä ovat MIT -lisenssi tai PHP -lisenssi. GNU GPL tai GNU Lesser General Public License eivät ole sallittuja lisenssejä. Näiden lisenssien nojalla luotuja ohjelmistoja ei voida muuttaa sisällytettäväksi ohjelmistoon, jolla on rajoittavampi ohjelmistolisenssi. Esimerkiksi joku ei voi ottaa OpenOffice.orgin luomiseen käytettyä koodia, muokata sitä ja sijoittaa sitä perinteisen tekijänoikeuden alaisuuteen.