Gomfoosi on nivel, joka kiinnittää hampaan istukkaansa. Näillä nivelillä on hyvin rajallinen liikkuvuus, joka pitää hampaat tiukasti paikallaan, vaikka hammasraudoilla on havainnollistettu, että niitä on mahdollista siirtää vähitellen ajan myötä. Ne vuoraavat ylä- ja alaleuan kussakin hammaskannassa, ja ne tunnetaan myös nimellä tapit ja hylsyt. Jokaisessa hampaassa on luiset ulkonemat, tapit, jotka lukittuvat pistorasiaan gomfoosin avulla. Suun häiriöt liittyvät joskus näihin niveliin.
Tämä erityinen nivel on esimerkki synartroosista, nivelistä, jossa ei ole liikkumista. Kehosta löytyy useita muita tämän tyyppisiä niveliä, mukaan lukien kallon levyjen väliset liitokset. Gomfoosi koostuu kuitukudoksesta, kokoelmasta kovia nivelsiteitä, jotka kiinnittyvät hampaan pesään ja pohjaan. Kun ihmiset kasvavat ja menettävät alkuperäiset maitohampaat, uudet hampaat kehittävät gomfooseja ankkuroidakseen ne leukaan.
Yksi häiriö, joka voi vaikuttaa gomfoosiin, on keripukki, sidekudossairaus. Sidekudokset, kuten hampaiden ympärillä olevat nivelsiteet ja ikenet, voivat alkaa liueta. Potilaille, joilla on hoitamaton keripukki, voi kehittyä löysiä hampaita, jotka voivat lopulta pudota, koska nivelet ovat liian epävakaita. Parodontaalinen infektio ja tulehdus voivat myös vahingoittaa niveltä aiheuttaen kipua ja eroosiota pehmytkudoksessa. Muina aikoina krooniset hammasongelmat voivat löystää nivelsiteitä ja johtaa hampaiden menetykseen tai epävakauteen.
Potilaat, joilla on hammasraudat ja pidikkeet, käyttävät gomfoosin tarjoamaa rajoitettua liikerataa vetääkseen hampaat uusiin asentoihin. Tämä voi olla tarpeen eri syistä. Tavoitteena on kohdistaa hampaat tasaisesti luodaksesi vahvan ja terveen pureman. Hammasraudat säädetään asteittain ajan myötä vetääksesi ja työntääksesi hampaat paikoilleen. Jokaisen säädön välillä hampailla ja leualla on aikaa toipua.
Hammaslääkärit voivat kohdata gomfoosin hampaiden eri toimenpiteissä, erityisesti poistoissa. Poistossa hammaslääkäri pyrkii poistamaan hampaan yhtenä kappaleena huolehtien hampaiden juurien ja kaiken muun kiinnittymisestä hampaaseen. Voimakkaiden nivelsiteiden esiintyminen voi tehdä uuttamisesta haastavaa, ja hammaslääkärin on käytettävä sopivaa painetta vetääkseen hampaan varovasti ulos vahingoittamatta leukaa. Poiston jälkeen hammaslääkäri saattaa joutua käsittelemään pistorasiaa infektioriskin rajoittamiseksi ja potilaan mukavuuden takaamiseksi.