Hackney -museo avattiin vuonna 2002 Lontoon Hackneyn kaupunginosassa dokumentoimaan yhteisön vuosisatojen historiaa, erityisesti kulttuurisesti monimuotoisia väestöryhmiä ja miten he asuivat siellä. Näyttelyissä on valokuvia, haastatteluja ja esineitä näistä maahanmuuttajista. Esimerkiksi Sierra Leonessa syntyneen henkilön luoma veistos auttaa havainnollistamaan lapsen kokemusta, kun taas jiddish -liikemiehen käyttämä painokone tai erilaiset natsimuistoesineet kertovat muunlaisia tarinoita. Hackney -museo on etsinyt maahanmuuttajien tarinoita yrittääkseen välittää vierailijoille, miksi he päättivät asettua Hackney -yhteisöön. Alueen ulkomaisten uudisasukkaiden historia juontaa juurensakseihin ja Ison -Britannian varhaishistoriaan.
Monet Hackney-museon toiminnoista ovat käytännönläheisiä, nautittavia erityisesti nuorille. Historiallisia pukuja voi kokeilla esimerkiksi, ja saksilainen vene seisoo valmiina odottamassa, että lapset lataavat sen tavaroilla. Vierailijat voivat myös tarkastella Hackneyn historiaa pysyvissä näytöissä esitettyjen teemojen mukaan. Teemoja ovat asuinalueet, yritykset, sananvapaus, työnhaku, turvasatama ja muut asiat, jotka vaikuttivat Hackneyn tarjoaman monimuotoisuuden etsiviin ihmisiin. Eri historiallisia aikoja edustavat esineet on jaettu aitojen ja jäljennösten välille. On myös tietokoneistettuja kosketusnäyttöjä.
Hackney -museo on pieni tila, jonka suuri tehtävä on dokumentoida vuosituhannen tarinoita ja maahanmuuttokuvioita alueella. Museon kokoelmiin on edustettuina maahanmuuttajia Afrikasta, Aasiasta, Euroopasta ja Intiasta. Yksi tämän maahanmuuton historiallinen piirre on esillä suojalasin alla – todellinen saksilainen vene, joka löydettiin 1980 -luvulla ja jonka arvioidaan olevan 1,000 vuotta vanha. Nykyaikaa edustaa osittain 1950 -luvun keittiö.
Hackney oli aikoinaan maaseutuympäristö, jossa oli paljon viljelysmaata. Viktoriaaninen aikakausi toi muutoksia väestön kasvaessa ja teollistumisen myötä muuttamalla viljelysmaan kaupunkimaisemaksi. Yksi merkittävistä muutoksen aiheuttajista oli rautatien käyttöönotto alueella vuonna 1840. Suojeltuihin perintöalueisiin kuuluu viktoriaanisen ja georgialaisen aikakauden taloja.