Hahmoanalyysiessee on kirjallinen teos, jossa joku analysoi ja kirjoittaa tietyn tarinan hahmosta. Tämä essee kirjoitetaan usein luokan tehtävänä, mutta se voi myös olla osa kirjallisen työn kriittistä tarkastelua tai analyysiä. Tämän tyyppisen esseen perustarkoitus on tarkastella ja analysoida tarinan hahmoa ymmärtääkseen paremmin hänen luonteensa ja tarkoituksensa. Tämän tyyppisessä esseessä tulisi käyttää tarinankertojan esittämiä luonnehdinnan eri puolia paljastamaan tietoja kyseisestä hahmosta.
Kun joku kirjoittaa hahmoanalyysiesseen, sen on tarkoitus antaa lukijalle parempi käsitys kirjallisen työn tietystä hahmosta ja siitä, miten hän toimii tässä teoksessa. Vaikka tällaiseen esseeseen voidaan sisällyttää useita hahmoja, se tehdään yleensä kahden päähahmon vertaamiseksi tai vain yhteen merkkiin keskittymiseksi. Pienet hahmot eivät ehkä ole tärkeitä tai tarpeeksi esillä tarinassa perusteellisen analyysin vaatimiseksi, vaikka tämä riippuu paljon tarinan luonteesta ja sen hahmoista.
Vaikka tätä esseetä voidaan käyttää eri muodoissa, se sisältää usein yleiskuvan hahmosta ja siitä, miten hän sopii tarinaan. Se alkaa yleensä hahmon perusanalyysillä ja osoittaa, että kirjoittaja ymmärtää, millaista hahmoa hän analysoi. Tämä voi sisältää tarroja, kuten “päähenkilö” ja “antagonisti”, sekä tarkempia hahmotyyppejä, kuten kalvoja, dynaamisia ja staattisia hahmoja, ja jopa erilaisia tarinoille yhteisiä arkkityyppejä. Kun kokonaishahmo on vahvistettu, analyysi tutkii yleensä, kuinka kyseinen hahmo on tärkeä tarinalle ja sen ristiriidalle.
Hahmoanalyysiessee sisältää tyypillisesti esimerkkejä tarinasta sen sisällä esitettyjen väitteiden tueksi joko suoran tai epäsuoran karakterisoinnin avulla. Suoralla karakterisoinnilla tarkoitetaan erityisiä tapoja, joilla kirjoittaja kuvaa hahmojaan suoraan, kun taas epäsuoralla karakterisoinnilla viitataan esimerkkeihin hahmon tekemistä toimista tai dialogista, joka paljastaa epäsuorasti tietoja hänestä. Tämäntyyppisten karakterisointien ymmärtäminen on tärkeää tämän tyyppisen analyysin kirjoittamisessa, koska molempia menetelmiä käytetään usein hahmojen tietojen paljastamiseen. Näitä esimerkkejä voidaan käyttää tukemaan siinä esitettyjä väitteitä tai väitteitä hahmosta ja siitä, miten hän liittyy tarinaan.