Hajautettavissa oleva riski on tietyn arvopaperin kannalta merkityksellinen volatiliteetin tai riskin taso, mutta se on jonkin verran rajoitettu johtuen rahoituskantaan sijoitettavista sijoituksista. Toisin kuin muut riskit, jotka voivat vaikuttaa yhteen tai useampaan salkun omistukseen, tämä riskimuoto koskee vain tiettyä sijoitusta eikä vaikuta siihen, mitä tapahtuu muiden omistusten kanssa. Hajautettavan riskin arviointi voi olla erittäin hyödyllistä, kun yritetään hajauttaa salkkua tavalla, joka johtaa markkinoilla tapahtuvaan kokonaistappioon.
Yksi helpoimmista tavoista ymmärtää hajautettavan riskin käsite on ottaa huomioon tietyn yrityksen liikkeeseen laskeman osakkeen arvo. Jos liikevaihto alkaa laskea, tällä on todennäköisesti negatiivinen vaikutus osakkeiden osakekurssiin. Se, että tämän yrityksen osakkeet laskevat jonkin verran, ei tarkoita sitä, että myös muut salkun osuudet laskevat vastaavasti. Koska arvonmuutoksen syy liittyy tiettyyn omistusosuuteen liittyvään erityistilanteeseen, kokonaisvaikutus salkkuun on minimaalinen, ja se voi jopa kompensoitua muiden sijoittajan hallussa olevien varojen kehityksestä.
Jotta hajautettavissa oleva riski säilyisi suhteellisen alhaisena, sijoittajien on valittava sijoitukset huolella. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka osakkeet voivat muodostaa noin puolet salkun omistuksista, useilla eri toimialoilla toimivien yritysten liikkeeseen laskemien osakkeiden hankkiminen johtaa siihen, että yhden markkinasektorin myynnin heikentymisen mahdollisuus vähenee sijoittajan kokonaisarvon heikentämisen vuoksi. Varmistamalla, että yhden osakkeen peruuttaminen ei todennäköisesti koske myös muita tällä hetkellä hallussa olevia osakkeita, sijoittaja auttaa vähentämään tappion mahdollisuutta entisestään säilyttäen silti hyvät mahdollisuudet saada tasaista tuottoa.
Vaikka strategioiden käyttäminen hajautettavan riskin minimoimiseksi voi auttaa lisäämään vakautta salkkuun, on myös muita riskitekijöitä, jotka voivat silti vaikuttaa laajempaan valikoimaan salkkuun kuuluvia varoja. Hyvä esimerkki on korkojen muutos, jota sovelletaan kaikkiin osuuksiin, jotka on rakennettu tarjoamaan vaihtuviin tai joustaviin korkoihin perustuvaa tuottoa. Tämäntyyppiset muutokset voivat johtaa useiden omistusosuuksien kasvuun tai vähenemiseen, vaikka sijoittajan salkussa tällä hetkellä olevien varojen välillä onkin paljon vaihtelua.