Hajautetut sijoitusyhtiöt ovat sijoitusrahastoja tai sijoitusrahastoja, joiden rakenne mahdollistaa sijoittamisen monenlaisiin arvopapereihin ja erityyppisiin yrityksiin. Sijoitusrahaston tapauksessa hajautettu sijoitusyhtiö voi olla suljettu rahasto tai avoin rahasto. Yhdysvalloissa on erityisiä määräyksiä, jotka säätelevät sitä, kuinka suuri osa sijoituksista voi olla hajautetun sijoitusyhtiön hallussa.
Tärkein laki tai asetus, joka määrittelee hajautetun sijoitusyhtiön tehtävän, tunnetaan nimellä Sijoitusyhtiö 1940. Tämä laki määrittelee tehokkaasti enimmäisprosentit varoista, jotka muodostavat 75% sijoitusrahaston tai osakesijoituksen kokonaissalkusta luottamus. Tämä 75% varoista sisältää käteistä, rahavaroja ja arvopapereita. Tästä salkun osasta hajautetulla sijoitusyhtiöllä ei saa olla enempää kuin 5% jonkin liikkeeseenlaskijan arvopapereihin liittyvistä varoista. Samaan aikaan sijoitusyhtiö ei voi hallita enempää kuin 10% yhteen liikkeeseenlaskijaan liittyvistä äänivaltaisista osakkeista.
Nämä säännökset tekevät käytännössä mahdottomaksi, että hajautettu sijoitusyhtiö voi sijoittaa suuren määrän varojaan sijoitusstrategiaan, joka keskittyy yhteen arvopaperiin tai samaan liikkeeseenlaskijaan liittyvään arvopaperiryhmään. Tämä auttaa suojaamaan sijoitusyhtiötä vakavalta taloudelliselta vammalta siltä varalta, että yhden sijoituksen arvo putoaa yhtäkkiä. Koska hajautetun sijoitusyhtiön salkku on luonteeltaan niin vaihteleva, mahdollisuudet saada riittävät tappiot kokonaisuudessaan ja asettaa rahasto tai sijoitusrahasto vaaraan vähenevät huomattavasti.
Sijoittajat, jotka työskentelevät sijoitusrahastojen tai osakesijoitusrahastojen kanssa, voivat nauttia hieman korkeammasta turvallisuudesta, kun he ovat tekemisissä hajautetun sijoitusyhtiön kanssa. Vaikka tavanomaiset volatiliteettiasteet ovat edelleen läsnä kussakin yksittäisessä omistuksessa, niin monenlaisten sijoitusten laajuus auttaa varmistamaan, että jos yksi sijoitus menettää rahaa, muiden sijoitusten arvo kasvaa samanaikaisesti. Tämä luo tilanteen, jossa sijoittaja voi edelleen kohtuudella ennakoida nettokasvun saavuttamista, vaikka yksi yhtiön hallussa olevista sijoituksista on huono.