Termi hallituksellisuus on yhdistelmä sanoista hallita ja mentaliteetti, ja se määritellään usein “hallituksen taiteeksi” tai hallitsemiseksi. Se on yhteiskuntatieteissä tutkittu käsite, sosiaaliteoria, joka on hyvitetty ranskalaisen filosofin Michel Foucault’lle. Se sisältää hallitusten käytännöt ja niiden vaikutukset hallittuihin ihmisiin. Hallituksellisuutta ei kuitenkaan pidä sekoittaa yksinkertaiseen hallintotehtävään, ei ainakaan tiukassa mielessä, koska se sisältää myös ihmisten hallintotavan tai käyttäytymistavan sekä sen, miten nämä kaksi asiaa liittyvät toisiinsa.
Foucault loi termin hallituksellisuus ja jatkoi sen laajentamista koko elämänsä viimeisen vuosikymmenen ajan. Hän kuoli vuonna 1984. Juuri 1970 -luvun lopulla ja 1980 -luvun alussa luennoilla hän perusti hallituksellisuusteoriansa perustaksi määritettäessä tietyn yhteiskunnan hallintokäytäntöjen aihe ja sen kansalaisten henkilökohtainen hallinto ja näiden kahden vuorovaikutus .
Foucault piti 1970 -luvun lopulla luennon, jonka otsikko oli ”Governmentality” tai Gouvernementalité, ranskaksi. Aiheeseen liittyvät teokset herättivät kohua ja konsepti kasvoi suosioksi koko akateemisessa maailmassa. Luennon käännetty teksti sekä useita muita Foucault’n ja muiden tutkijoiden kirjallisia teoksia sekä Foucault’n haastattelu sisältyivät kirjaan The Foucault Effect: Studies in Governmentality, toimittajat Graham Burchell, Colin Gordon ja Peter Miller.
On olemassa useita termejä, jotka ovat hyödyllisiä hallituksellisuuden käsitteen määrittelemisessä. Voima-, itseteknologiat ja markkinoiden tekniikat ovat tärkeimpiä kiinnostavia kohteita. Voimateknologiat ovat resursseja, joita käytetään kehittämään hyvää käyttäytymistä ajatuksella luoda positiivisia asenteita ja ominaisuuksia ja samalla yrittää välttää negatiivisia.
Itseteknologiat pyörivät yksilöiden kyvyn hallita ja siten hallita itseään. Tämä tarkoittaa oman negatiivisen käyttäytymisen rajoittamista ja positiivisen käyttäytymisen edistämistä henkilökohtaisen ja yhteiskunnallisen hyödyn vuoksi eikä oikeusvaltion periaatteen vuoksi.
Itseteknologioihin kuuluvat vastuu, terveys, normalisointi ja itsetunto. Vastuullisuus osoittaa henkilökohtaista vastuuta, ja terveys on toinen osa sitä, koska ihmisten odotetaan elävän terveellisesti. Molemmat ovat henkilökohtaista ja yhteiskunnallista hyötyä ilman riippuvuutta hallituksesta. Normalisointi yksinkertaisimmassa merkityksessään tarkoittaa elämistä vakiintuneiden normien mukaisesti. Itsetunto tarkoittaa itsensä vahvistamista, mutta tämä perustuu ansaittuun itsekunnioitukseen jatkuvan itsearvioinnin, henkilökohtaisen kurinalaisuuden ja itsensä parantamisen kautta.
Markkinoiden tekniikoiden käsitettä kuvataan “ohjattavaksi” ostamaan haluttuja ja tarpeellisia asioita, koska psykologinen manipulointi ja henkilökohtainen identiteetti perustuvat ihmisten ostamiin tavaroihin. On selvää, että kaikki hallituksellisuuden käsitteessä esitetyt tekniikat voivat toimia yhdessä tai jopa toisinaan päällekkäin, mikä auttaa vahvistamaan sekä hallituksen että hallinnon roolia tietyssä yhteiskunnassa.