Halveksimismääräys on eräs käsky, jonka tuomioistuin antaa, kun henkilö tai yhteisö on halveksunut tuomioistuinta, mikä tarkoittaa, että hän on tahallisesti riitauttanut, jättänyt huomiotta tai ole kunnioittanut tuomioistuimen valtaa. Uhkeaa henkilöä tai yhteisöä kutsutaan kilpailijaksi. Kunnioitusmääräykset annetaan yleensä kuulemisen tai oikeudenkäynnin aikana, ja ne voidaan antaa sekä siviili- että rikosasioissa. Yhden näistä määräyksistä tuomari voi määrätä seuraamuksia tuomitsijalle. Seuraamukset ovat yleensä sakkoja tai vankeusrangaistuksia.
Siviiliasioissa halveksunta voidaan antaa, jos tuomari tahallisesti ei noudata oikeuden määräystä. Jos esimerkiksi osapuoli ei maksa lapsen elatusapua, tuomioistuin voi antaa siviilipoliittisen tuomion osapuolta vastaan. Halveksimismääräyksiä annetaan myös yleisesti lasten huoltajuutta, elatusapua, tapaamisia ja vähäisiä vaateita koskevissa oikeudenkäynneissä.
Pääsääntönä on, että siviilipoliittisen halveksuntamääräyksen tarkoituksena on pakottaa tuomitsija toimimaan sen sijaan, että rankaisisi häntä. Oletetaan esimerkiksi, että tuomari tuomitsee henkilön vankilaan lapsen elatusmaksun maksamatta jättämisestä. Kun tuki on maksettu, tuomari yleensä vapauttaa henkilön vankilasta.
Kansainvälistä halveksuntaa voidaan kutsua myös epäsuoraksi halveksimiseksi, koska käyttäytyminen ei yleensä tapahdu tuomioistuimen edessä. Pikemminkin on pidettävä halveksittava kuuleminen sen toteamiseksi, että tuomari on uhmautunut tuomioistuimessa. Tyypillisesti halveksimismääräys aloitetaan tekemällä halveksuntahakemus, ja tuomari kuulee todisteita ennen kuin suostuu määräykseen. Oletetaan esimerkiksi, että naiselle on myönnetty elatusapua avioerotapauksessa. Jos hänen entinen aviomiehensä ei maksa elatusapua, nainen voi tehdä halveksuntaesityksen, jossa todetaan, että avioeroasetusta on rikottu, ja selittää, miksi tuomioistuimen olisi annettava halveksintamääräys ex-aviomiestä vastaan.
Rikollista halveksuntaa esiintyy pääasiassa silloin, kun tuomari toimii epäasianmukaisesti oikeudessa tai estää tuomioistuimen toimintaa, mikä heikentää lopulta tuomioistuimen kykyä toimia tehokkaasti. Jos todistajat esimerkiksi huutavat tuomaria, todistaja voi joutua halveksivaksi tuomioistuinta kohtaan. Rikollista halveksuntaa voi tapahtua myös, jos osapuoli ei vastaa kutsuun tai jos osapuoli uhkaa tuomioistuinta, valamiehistöä tai muuta osapuolta.
Rikosoikeudellisen halveksuntamääräyksen tarkoitus on yleensä rangaistava luonne. Yleensä tuomari aikoo rangaista tuomaria hänen sopimattomasta käytöksestään sakottamalla tai tuomitsemalla tuomitsijan vankilaan. Jos tuomari todistaa sopimattoman käytöksen, kuten huutavan todistajan tapauksessa, halveksuntaa voidaan kutsua suoranaiseksi halveksimiseksi.