Harmoninen liike on käsite värähtelevästä tai toistuvasta järjestelmästä, kuten heiluri, jousi tai planeetan kiertorata auringon ympäri. Harmonisessa liikkeessä olevat järjestelmät säästävät energiaa ja vauhtia niin kauan kuin sisäinen energia pysyy samana. Todellisessa järjestelmässä, toisin sanoen ei-ihanteellisessa, energiahäviö johtuu kitkasta jopa äärimmäisen pienissä määrissä törmäyksen vuoksi molekyyleihin. Jotta järjestelmällä olisi värähtelevä liike, on oltava kaksi pääominaisuutta: joustavuus ja hitaus; Newtonin ensimmäisen lain vuoksi kaikilla esineillä on hitaus. Siksi on oltava elastisuuden lähde, kuten jousi.
Yksinkertainen harmoninen järjestelmä sisältää yhden tai useamman värähtelevän esineen, jotka on kiinnitetty jousiin tai muuhun joustavaan lähteeseen, kuten jousiin kiinnitetty paino. Kohteen liike muuttaa nopeutta sinimuotoisena. Joustava voima, joka antaa kohteen vauhdin, kasvaa etäisyyden päässä liikkeen keskipisteestä; mitä kauempana kohde on, sitä joustavampi voima kohdistuu. Kun kohde saavuttaa liikkeensa, voima saa sen siirtymään taaksepäin kasvavalla nopeudella värähtelyreitin toiseen päähän, jossa sykli toistuu. Yksinkertaista harmonista liikettä käytetään havainnollistamaan käsitettä, mutta siinä ei oteta huomioon kitkaa.
Vaimennettu liike sisältää sitä vastoin kitkaa tai muita ulkoisia voimia, jotka hidastavat järjestelmää ja lopulta saavat sen saavuttamaan tasapainon tai ei liikettä. Mitä enemmän kitkaa järjestelmässä on, sitä nopeammin värähtelevä esine saavuttaa tasapainon. Ylikuormitus sallii vain muutaman värähtelyjakson ennen tasapainoa; kriittinen vaimennus luo nopean paluun tasapainoon, kuten auton iskunvaimennin; ja alivaimennus vähentää värähtelyä ajan myötä. Viskoosimpi väliaine, kuten vesi, lisää kitkaa.
Harmonisella liikkeellä on monia sovelluksia jokapäiväisessä elämässä. Kaikentyyppinen värähtelevä järjestelmä – olipa kellon heiluri, jousitus auton jousitusjärjestelmästä tai moottorin vauhtipyörän kääntäminen – joutuu vaimennetun värähtelyn muotoon. Esimerkiksi vaimennusta aiheuttavan kitkavoiman tunteminen mahdollistaa laskemisen tarvittavan käyttövoiman ylläpitämään tasaisen värähtelyn harmonisessa järjestelmässä. On myös musiikkisovelluksia; esimerkiksi kitaran kielen pituuden tunteminen tarjoaa menetelmän värähtelynopeuden laskemiseksi, kun sille annetaan käyttövoima, ja siten soitetun nuotin taajuuden.