Koettu stressiasteikko on psykologinen testi, jota käytetään mittaamaan yksilön käsitystä stressistä elämässään. Testissä on kolme versiota, jotka kaikki koostuvat samanlaisista kysymyksistä, joiden avulla voidaan määrittää stressin yleiset tasot ja laukaisijat ihmisen elämässä. Yleisimmin käytetty havaitun stressiasteikon versio on 10 kysymyksen testi, joka pyytää yksilöä arvioimaan, kuinka usein hän tunsi tai ajatteli tiettyjä asioita viimeisen kuukauden aikana. Muut asteikon versiot sisältävät neljä tai 14 kysymystä, vaikka 10 kysymyksen asteikon uskotaan olevan luotettavin.
Hahmotetun stressiasteikon testiin sisältyvät kysymykset on muotoiltu yksinkertaisesti ja ne on helppo ymmärtää, joten niitä on hyvä käyttää useimpien ihmisten kanssa, jotka pystyvät lukemaan junioritasolla. Kysymyksissä ei kysytä tietyistä tapahtumista tai stressin laukaisijoista, koska havaitun stressiasteikon tavoitteena on saada pisteet, joiden avulla testipäällikkö voi arvioida päivittäisen stressin yleistä tasoa henkilön elämässä. Koettu stressi -asteikon kysymykset pyytävät testaajaa arvioimaan, kuinka usein he tunsivat tietyllä tavalla tai kuinka usein he pystyivät käsittelemään ärsytystä ja turhautumista. Vaihtoehtoja koettuihin stressiasteikon kysymyksiin ovat koskaan, melkein koskaan, joskus, melko usein ja hyvin usein.
Koetun stressiasteikon pisteytys vaatii yksinkertaisen laskennan, jossa jokaiselle mahdolliselle valinnalle, jonka vastaaja voi valita, annetaan numeroarvo. Mahdollisten vastausten luvut vastaavat sitä, kuinka paljon kyseinen vastaus korreloi kysymyksen stressiin. Esimerkiksi vastaukselle “ei koskaan” annettaisiin neljä pistettä kysymykseen “Kuinka usein olet viimeisen kuukauden aikana ollut varma kyvystäsi käsitellä henkilökohtaisia ongelmia?” Vastaukselle “ei koskaan” annettaisiin kuitenkin nolla -arvo kysymykselle “Kuinka usein olet viimeisen kuukauden aikana kokenut, että asiat menevät omalla tavallasi?”
Pisteitä laskemalla tutkimukset, psykiatrit ja muut terveydenhuollon tarjoajat voivat saada suhteellisen käsityksen siitä, kuinka stressaantunut yksilö tuntee jokapäiväisessä elämässään. Tämä voi auttaa fyysisten ja psyykkisten ongelmien diagnosoinnissa, koska korkea stressitaso voi vaikuttaa korkeaan verenpaineeseen, sydänongelmiin, ruokahalun muutoksiin, masennukseen ja moniin muihin mielenterveys- ja fyysisiin olosuhteisiin. Jos henkilö on erittäin stressaantunut, hoito voi sisältää terapiaa tai rentoutumistekniikoita, jotka auttavat vähentämään stressin havaitsemista ja antamaan kehon ja aivojen parantua.