Hawthornen vaikutus viittaa työntekijän tuottavuuden paranemiseen, joka johtuu johdon tai tutkijoiden havainnoista. Tiedot, jotka lopulta johtivat tähän johtopäätökseen, ovat peräisin kokeista, jotka tehtiin vuosina 1924-1932 Hawthorne Worksin tehtaalla, jonka omistaa Western Electric. Kokeiden tarkoituksena oli alun perin määrittää, miten eri muuttujat vaikuttivat työntekijöiden tulokseen. Hawthornen vaikutus, joka koskee havainnon vaikutuksia, ei ollut yksi alun perin testatuista muuttujista; päätelmät havainnoista tehtiin vasta myöhemmin, retrospektiivisissä analyyseissä.
Alkuperäisissä kokeissa Hawthorne Worksin laitoksella testattiin erilaisia tekijöitä. Tämän tutkimuksen suorittaneet tutkijat testasivat muun muassa taukojen välit ja ajoitukset, maksun määrän, työpäivän pituuden ja ruoan jakamisen työntekijöille. Johtava tutkija Elton Mayo korosti, että tuottavuus riippuu organisaatiososiologiasta. Hän käytti tuloksia väittääkseen, että tekijät, kuten työpaikan normit ja suhteet johtajiin, vaikuttivat voimakkaasti työntekijöiden nopeuteen.
Vasta myöhemmässä tietojen analysoinnissa Hawthorne -ilmiö eristettiin ja sille annettiin erityinen nimi. Henry Landsberger julkaisi vuonna 1958 kirjan nimeltä Hawthorne Revisited, jossa nimettiin ja kuvattiin nimenomaan puhtaan havainnon vaikutukset. Landsberger huomautti myös, että työntekijät näyttivät työskentelevän lujemmin minkä tahansa pöytäkirjan muutoksen jälkeen, vaikka tämä muutos yksinkertaisesti edennyt aiempaan menettelyyn.
Hawthornen vaikutus loi teoreettisen perustan yritysten välisille ihmissuhteille. Se esitti ajatuksen, että työntekijöihin kiinnittäminen, vaikka tämä huomio on erittäin passiivinen, voi lisätä motivaatiota. Ajatus Hawthorne -vaikutuksesta tarjosi siten perustan sellaisille yritysrakenteen tasoille, jotka eivät ole vastuussa itsestään hallinnoinnista, vaan yksinkertaisesti huomion kiinnittämisestä.
Hawthornen vaikutuksen olemassaolo toimi myös varoittavana merkkinä yhteiskuntatieteiden tutkijoille. Erityisesti se osoittaa, että kokeita suunniteltaessa on oltava varovainen vertaamaan yhden tyyppistä muutosta toiseen muutostyyppiin eikä minkäänlaiseen muutokseen. Muussa tapauksessa kokeeseen saattaa liittyä väärä positiivinen yksittäinen muuttuja pikemminkin kuin vaihtelun vaikutus yleensä.
Myöhemmät todisteet ovat kyseenalaistaneet Hawthornen vaikutuksen koon. Äskettäin The Economist -lehdessä julkaistu artikkeli viittaa siihen, että Hawthorne -ilmiö ei huomioi tiettyjä muita kokeilun piirteitä. Jos esimerkiksi muuttujia muutetaan aina viikonlopun aikana, Hawthorne -ilmiöön liittyvät muutokset tapahtuvat aina maanantaina. Artikkelin mukaan tuottavuus lisääntyy aina maanantaina kokeellisista havainnoista riippumatta. Kuitenkin Hawthornen vaikutuksesta on tullut perusperiaate yrityspsykologiassa ja sosiologiassa.