Hengellinen on kansanlaulu, joka on peräisin Yhdysvalloista suunnilleen 1740 -luvun jälkipuoliskolla, XNUMX -luvulla. Vaikka on olemassa henkiryhmien alaryhmä, jota kutsutaan ”valkoisiksi hengeiksi”, jotka sisältävät muodonmuutoksen lauluja, leirikokousten lauluja ja kansanlauluja, useimmiten termiä hengellinen käytetään kuvaamaan afrikkalaisamerikkalaisen yhteisön kappaleita.
Näitä lauluja kutsuttiin usein nimellä “neekerin hengellinen”, ja ne olivat pääasiassa ja aluksi “hengellisiä lauluja”, jotka syntyivät laulajien kristillisestä palvonnasta. Kirkollisia palveluja käytettäessä jotkut niistä tulivat myös työlauluiksi, ja kutsu- ja vastauslomake mahdollisti työtoiminnan sääntelyn, joka oli sovitettava ajoissa.
Henkien erikoistunut käyttö syntyi orjien välisen puheyhteyden tukahduttavan kiellon takia monissa paikoissa ja maanalaisen rautatien kasvaessa ja pakenemista varten syntyneistä tarpeista. Näissä olosuhteissa hengellistä käytettiin koodatuna viestinä, jolla ei ollut vain sen alkuperäinen hengellinen merkitys, vaan myös toissijainen käytännön merkitys.
Esimerkiksi pakoreitin ja rautatien tai muun ajoneuvon, kuten vaunujen, välinen analogia kannettiin hengeihin. Viittauksia “alukseen pääsemiseen”, “asemiin” ja “kotiin”, jotka tarkoittavat määränpäätä vapaassa osavaltiossa tai Kanadassa, oli runsaasti. Kappaleita, kuten ”The Gospel Train” ja “Swing Low, Sweet Chariot”, ovat esimerkkejä.
Harriet Tubman, pakeneva orja, joka oli Underground Railroadin suurin ”kapellimestari” tai vapauden orjien paimen, käytti hengellistä tunnuslaulua. Jos hänen täytyi jättää joukko “matkustajiaan” piiloon, jotta he voisivat ulottua tien edessä olevaan tielle, hän laulaisi “Mene alas, Mooses”, joka viittasi hänen maineeseensa “kansansa Mooseksena”. monet vapauden orjat, kun Mooses johdatti israelilaiset pois Egyptistä.
Tunnetuimpia hengellisiä ovat seuraavat:
• “Joskus minusta tuntuu kuin äiditön lapsi”
• ”Olitko siellä, kun he ristiinnaulitsivat Herrani?”
• “Michael, soutuvene rannalle”
• “Kukaan ei tiedä näkemääni vaivaa”
• ”Joshua sovitti Jerikon taistelun” ja
• “Kahlaa vedessä”.
Kaikkia näitä ja muita voidaan kuulla vielä tänäkin päivänä sekä jumalanpalveluksessa että konserttisalissa.