Meditaatio on huomion heijastava itsesäätely keinona päästä päämäärään. Termiä hengellinen meditaatio käytetään usein välittämään meditaatiokäytäntöä tiettyjen hengellisten tulosten saavuttamiseksi, ja se voi käsittää useita uskomusjärjestelmiä viittaamatta mihinkään tiettyyn. Eri uskonnot ja uskonnot harjoittavat meditaatiota osana uskomusrakennettaan. Vaikka meditaation voitaisiin katsoa olevan läheisesti rukouksen kanssa, monet meditaation harjoittajat eivät ole millään tavalla sitoutuneet mihinkään uskontoon tai uskontoon, vaan käyttävät tätä tekniikkaa tehokkaana välineenä stressiä ja ahdistusta vastaan.
Meditaation harjoittaminen on tekniikka, jota käytetään monista syistä ja tarkoituksista, ennen kaikkea vaimentaa jokapäiväisen mielen puhetta ja saada keho tahdon hallintaan. Erilaiset syyt hengelliseen sovitteluun voivat sisältää mielen, kehon ja hengen muuttamisen, jotta jumalallisuuden tahto voidaan ilmaista. Kaksi yleisintä henkisen meditaation tyyppiä ovat tietoinen sisäisen keskittymisen sulkeminen ulkoisesta maailmasta keskittymällä tiettyyn sanaan tai mantraan ja keskittämällä erityisesti hengitys sen ympärille; tai avautuminen kokemukselle sallimalla passiivisesti kaikkien ulkoisten ja sisäisten häiriötekijöiden tulla tietoisuuteen ilman tietoisuutta tai huomioimatta keskittymällä hengitystekniikoihin.
Mielen tyhjentäminen ja tietoisen kokemuksen ajatusten vapauttaminen ovat keskeisiä teemoja hengellisen meditaation harjoittamisessa. Muita meditaatiokäytäntöjä ovat kävelymeditaatio ja tietyn käsitteen tai tarkoituksen, kuten rakkauden, ystävällisyyden, kärsivällisyyden tai myötätunnon, mietiskely. Useimmat uskonnot käyttävät edelleen jotakin hengellisen meditaation muotoa tai käytäntöä meditatiivisen rukouksen tai hiljaisen mietiskelyn muodossa saadakseen ruumiin tahdon valvontaan ja luovuttaakseen hengen jumalalliseen suurempaan tarkoitukseen.
Kehittyneitä henkisiä meditaatiokäytäntöjä ovat transsendenttinen meditaatio ja zen -meditaatio. Transsendenttinen meditaatio, alun perin lähes yksinomaan itään rajoittuva käytäntö, otettiin Intiaan Maharishi Mahesh Yogin toimesta 1950 -luvulla ja tuotiin myöhemmin Yhdysvaltoihin 1960 -luvun kulttuurivallankumouksen aikana. Ammattimainen mestari opettaa ensisijaisesti transsendenttista meditaatiota vakiokurssina opiskelijalle, ja se sisältää hengellisen meditaation keskeiset periaatteet, ja lopputuloksena on sekä päivittäisen ahdistuksen ja stressin hallinta että keskitetty ja keskittynyt tie Jumalan luo.