Hindulaisia meditaatioita on kahta eri tyyppiä, joista jokaisella on oma painopisteensä. Eräässä meditaatiotyypissä harjoittaja voi halutessaan keskittää energiansa kohteeseen, jonka hän oli valinnut ennen meditaation aloittamista, kuten kukka tai kivi. Toinen meditaatiotyyppi, jota kutsutaan mindfulness -meditaatioksi, sisältää harjoittajan keskittymisen havaintoonsa tai kokemukseensa meditaation aikana. Hindu -meditaatio on kymmeniä muotoja, joista jokaisella on omat filosofiansa ja tekniikkansa, joita käytetään harjoittajan auttamiseen meditatiivisen tilan saavuttamisessa. Meditatiivisen tilan on tarkoitus olla rauhallinen ja antaa harjoittajan keskittyä selvästi näkemään itsensä sellaisena kuin hän todella on eikä sellaisena kuin hänet nähdään maailmassa.
Hindu -meditaatiota harjoitellaan yleensä joogan ohella. Harjoittaja harjoittaa yhtä useista joogamuodoista auttaakseen häntä puhdistamaan mielensä ja valmistautumaan meditaatioonsa. Eri meditaatiotarkoituksiin käytettyjä joogalajeja ovat Vedanta, Japa, Raja ja Surat Shabd.
Hindulajoogan harjoittaja pyrkii lopulta saavuttamaan liiton atmaninsa ja Brahmaninsa kanssa. Atman edustaa ihmisen todellista itseä, joka ei ole sitoutunut tämän maailman tapahtumiin. Brahman on hindulaisuuden korkein jumala ja auttaa ihmistä saavuttamaan todellisen meditatiivisen tilan.
Ne, jotka harjoittavat hindulaista meditaatiota, lausuvat myös mantroja. Nämä mantrat on suunniteltu auttamaan harjoittajaa keskittymään meditaatioon eikä mihinkään kehon ulkopuolisiin tapahtumiin tai harjoittajan ajatuksiin mielessään. Harjoittajat toistavat usein tavun “ohm” tai “ahh” keskittyäkseen. Henkilö saattaa myös visualisoida valitsemansa hindulaisen jumaluuden, mikä auttaa myös harjoittelijaa keskittymään meditatiiviseen tilaansa eikä häiriötekijöihin.
Harjoittajat voivat myös käyttää muita apuvälineitä auttaakseen häntä saavuttamaan meditatiivisen tilan. Yksi tällainen apu on sulkea itsesi aisteista vähentäen häiriötekijöiden todennäköisyyttä. Hengityksen hallitseminen auttaa myös harjoittelijaa etsimään meditatiivista tilaa. Henkilö voi myös keskittyä mielessään yhteen pisteeseen tai ajatukseen, poikkeamatta siitä koko meditaatioistunnon aikana, auttaakseen häntä sulkemaan pois muita ajatuksia ja ulkopuolisia vaikutuksia.
Meditaatioon on viitattu useissa hindulaisissa teologisissa teksteissä. Esimerkkejä löytyy Bhagavad Gitasta, Upanishadista ja Mahabharatasta. Hindulaisen meditaation harjoittajan ei tarvitse uskoa mihinkään tai kaikkiin hindulaisiin teologisiin opetuksiin, mutta tietoisuus joistakin hindulaisista opetuksista voi auttaa rikastamaan harjoittajan kokemusta. Jotkut kristityt ovat antaneet kristillisille opetuksille hindulaisia jooga -asemia pyrkiessään opettamaan kristillistä teologiaa.