Kirjallinen ihmiskunnan historia ulottuu vain muutaman tuhannen vuoden taakse. Maapallo on huomattavasti ihmiskuntaa vanhempi, ja se oli käynyt läpi lukemattomia merkittäviä tapahtumia ja muutoksia kauan ennen ihmisten saapumista. Historiallinen geologia tutkii kivi-, mineraali- ja geologisia muodostumia antaakseen nykyajan ihmisille paremman kuvan maan muinaisesta historiasta. Historiallinen geologia hyödyntää nykyaikaista tekniikkaa, kuten radiohiilen dating, ja opettaa ihmisille menneisyyttä ja voi jopa antaa vilauksen planeetan tulevaan käyttäytymiseen.
Kivien iän määrittäminen on tärkeä osa historiallista geologiaa. 19 -luvulla useiden tunnettujen tutkijoiden työ toi esiin radioaktiivisuuden käsitteen. Uusimmat löydöt ovat osoittaneet, että tietyt radioaktiiviset elementit hajoavat ennustettavissa olevalla nopeudella vakaammaksi alkuaineeksi. Geologit voivat nyt saada melko tarkan käsityksen näytteen iästä mittaamalla kivinäytteen alkuperäisen elementin määrän ja sen hajotetun version. Radiometrisen datan avulla historiallinen geologia on tehnyt luotettavia arvioita paitsi kivien iästä, myös planeetan iästä.
Sedimenttikivillä on suuri merkitys historiallisessa geologiassa ja siihen liittyvillä muinaishistorian aloilla. Sedimenttikivet esiintyvät puristumalla sedimenttejä ajan mittaan, kuten likaa, hiekkaa ja organismeja. Suuri osa tieteen fossiilisista tiedoista tulee sedimenttikiviin upotetuista luista ja luurankoista. Historiallinen geologia voi kertoa paljon entisistä lajeista ja sukupuutosta tutkimalla fossiileja ja ympäröivää kiveä. Sedimenttikivet voivat myös antaa huomattavaa tietoa menneestä ilmastosta, koska sedimentit kuluvat eri tavalla ympäröivästä ilmakehästä riippuen.
Historiallinen geologia ei ainoastaan anna vihjeitä menneisyydestä, vaan se voi myös muotoilla ymmärrystä nykyisyyden geologisesta rakenteesta. Kaivosyritykset ja yritykset, jotka etsivät öljyä ja maakaasuvarantoja, käyttävät usein geologeja, jotka tutkivat historiallista geologiaa. Alueen menneisyyden ymmärtäminen voi suuresti auttaa ymmärtämään tiettyjen aineiden tai mineraalien todennäköisyyttä nykyisyydessä.
Vuosisatojen ajan uskottiin, että maapallo oli vain muutama tuhat vuotta vanha. Nyt on vaikea uskoa, että ihmiset sisällissodan aikaan eivät olleet koskaan nähneet tai edes kuulleet dinosauruksesta, koska ensimmäiset fossiilit löydettiin vasta 1890 -luvulla. Kun varhainen geologi James Hutton ehdotti maapallon olevan miljoonia vuosia vanha, hänet kohtasi lähes yleinen pilkka ja pilkka. Lyhyessä ajassa, jolloin se on ollut olemassa, historiallinen geologia on paljastanut lukemattomia mysteerejä ihmisten asuttamasta planeetasta.