Edunvalvontamääräys on tuomioistuimen määräys, joka antaa aikuiselle laillisen holhouksen toiselle henkilölle. Monissa tapauksissa edunvalvontamääräykset annetaan lasten saattamiseksi pätevän aikuisen hoitoon. Näin ei kuitenkaan aina ole, koska aikuisilla voi olla myös huoltajia. Usein lapsia koskevat huoltajuusmääräykset päättyvät, kun lapsi on täyttänyt täysi -ikäisen aikuiset voivat olla rajoittamattomia tai niillä voi olla muita parametreja, jotka määräävät päättymispäivän. Edunvalvontamääräykset voivat olla väliaikaisia tai pysyviä, ja niitä koskevat lait vaihtelevat lainkäyttöalueittain.
Edunvalvontamääräykset valmistellaan ja myönnetään usein tapauksissa, joissa on kyse lapsista. Tällainen määräys voidaan antaa esimerkiksi silloin, kun lapsi ei jostain syystä voi jäädä vanhempiensa hoitoon. Edunvalvoja voidaan nimetä esimerkiksi, jos lapsen vanhemmat ovat kuolleita tai työkyvyttömiä. Joskus huoltajuusmääräys myönnetään jopa siksi, että lapsen vanhemmat ovat väkivaltaisia, mielisairaita, käyttävät alkoholia tai ovat riippuvaisia huumeista. Usein huoltajuusmääräysten on tarkoitus olla voimassa, kunnes lapsi saavuttaa lainkäyttöalueensa täysi -ikäisyyden, mutta jotkut on tarkoitettu vain väliaikaiseksi.
Mitä tulee lapsiin, ihmiset voivat ajatella, että huoltajuusmääräykset myönnetään vain, kun lapsen vanhemmat ovat kelpaamattomia tai poissa. Näin ei kuitenkaan ole. Edunvalvontamääräys voidaan myöntää, koska lapsen vanhemmat matkustavat pitkiä aikoja eivätkä pysty huolehtimaan hänestä. Samoin nämä määräykset voidaan myöntää, koska lapsen ainoa vanhempi on liian sairas tai loukkaantunut huolehtimaan hänestä. Usein tällaisissa tapauksissa annetaan väliaikainen huoltajuusmääräys, jotta toinen aikuinen voi hoitaa lasta, kunnes hänen vanhempansa pystyvät ottamaan tehtävän uudelleen.
Joskus huoltajuusmääräykset myönnetään myös laillisille aikuisille. Tämä voi tapahtua, kun tuomioistuin toteaa, että aikuinen ei voi tehdä järkeviä päätöksiä itselleen tai toimia pätevästi omasta puolestaan. Tällaisessa tapauksessa voidaan nimetä edunvalvoja tekemään päätöksiä aikuisen puolesta. Näihin päätöksiin voi sisältyä mitä tahansa henkilön asuinpaikan päättämisestä terveydenhuollon suostumuksen antamiseen.
Edunvalvojan oikeudet ja velvollisuudet selitetään tyypillisesti yksityiskohtaisesti holhousmääräyksessä. Esimerkiksi lapsen huoltajalla voi olla monia samoja oikeuksia kuin vanhemmilla, mutta häntä ei saa allekirjoittaa adoptiosopimuksia lapsen puolesta. Jos kyseessä on lapsen holhous, huoltajalta odotetaan yleensä myös fyysistä huoltajuutta. Kun edunvalvonnassa on mukana aikuinen, huoltajalla voi kuitenkin olla vastuu päättää, missä hänen vastuullaan oleva henkilö asuu, mutta tämä ei välttämättä edellytä huoltajalta fyysistä hoitoa. Edunvalvontaehdot vaihtelevat toimivallan ja tapauksen yksityiskohtien mukaan.