Hypoteettinen kysymys koskee kysymyksiä, jotka saattavat tapahtua, eikä sitä, mitä on tapahtunut tai ei ole tapahtunut. Mahdollisten vastausten määrän kaventamiseksi kysyjä asettaa yleensä kuvitteellisia parametreja, kuten “Mitä tapahtuisi, jos aurinko sammuisi?” Tätä kuvataan usein hypoteettiseksi tilanteeksi. Henkilö, joka esittää hypoteettisen kysymyksen, voi etsiä tai väittää etsivänsä puolueetonta vastausta. Tavallinen tavoite on kuvitella todennäköisin skenaario tai skenaariot, jotka voivat tapahtua tietyssä hypoteettisessa tilanteessa.
Hypoteettisia kysymyksiä käytetään usein julkisessa retoriikassa ja viestinnässä sekä jokapäiväisessä keskustelussa. Niitä ei pidä sekoittaa retorisiin kysymyksiin, joihin ei odoteta vastausta. Hypoteettisiin kysymyksiin odotetaan vastausta, mutta vastaus ei vaikuta todellisiin tapahtumiin, ainakin teoriassa. Satunnaisessa keskustelussa hypoteettisen kysymyksen esittäjä voi itse asiassa yrittää selvittää todennäköisen tuloksen toiminnalle, jota hän harkitsee. Julkisessa keskustelussa puhujilla voi myös olla taka -ajatuksia hypoteettisten kysymysten käyttämiseen.
Tieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet, että tietyntyyppiset hypoteettiset kysymykset voivat vaikuttaa niitä kuulevaan henkilöön riippumatta siitä, aikovatko he kysyä sitä vai eivät. Esimerkiksi kysymys “Kuinka todennäköisesti äänestät ehdokasta X?” pyrkii heittämään ehdokas X: n hienovaraisesti myönteiseen valoon, varsinkin kun ehdokkaan äänestäjät sitä pyytävät. Neutraalimpi kysymys voi olla ”Ketä ehdokasta todennäköisesti äänestät?” Yleisen mielipiteen ja tieteellisten kyselyiden kysymykset, joissa tarkkuus on ensiarvoisen tärkeää, on muotoiltu neutraalisuuden korostamiseksi. Mainonnassa ja suhdetoiminnassa, jonka tarkoituksena on horjuttaa ja vakuuttaa yleisöä, kysymyksiä voidaan muotoilla tarkoituksellisesti näiden tavoitteiden edistämiseksi.
“Hypoteettinen kysymys” on myös oikeudellinen termi Yhdysvaltojen ja muiden maiden oikeusjärjestelmissä. Tämä viittaa yleensä asianajajan kysymykseen todistajanlausunnossa. Yleensä kysymykset on rajoitettava tapaukseen liittyviin todisteisiin ja todistuksiin, ja hypoteettiset kysymykset voivat johtaa oikeudelliseen vastalauseeseen. Joissakin tapauksissa hypoteettinen kysymys voi kuitenkin olla aiheellinen. Asiantuntijatodistaja voi esimerkiksi kuvata hypoteettisen tilanteen todennäköisyyden, kunhan se kuuluu kokonaan hänen asiantuntemuksensa piiriin.
Tiede, erityisesti teoreettinen fysiikka, riippuu myös hypoteettisista kysymyksistä ja tilanteista. Näitä kutsutaan joskus “ajatuskokeiksi”. Sen sijaan, että kuvataan tilanteita, joita ei ole tapahtunut, ne kuvaavat tilanteita, joita tiede ei vielä täysin ymmärrä. Soveltamalla kaikkia tunnettuja tosiasioita ja spekuloimalla tuloksista tiedemiehet voivat todella saada oivalluksia ja kehittää tietoa näiden ajatuskokeiden avulla. Tämä käytäntö on erityisen hyödyllinen tieteellisillä aloilla, joilla havainnointi ja kokeilu ovat epäkäytännöllisiä tai mahdottomia, kuten kvanttimekaniikka tai astrofysiikka.