Hyvinvointikysely on eräänlainen kyselylomake, joka annetaan usein sekä koulutusympäristöissä että yritysympäristöissä. Se voi olla paperinen tai verkossa tehty kysely, jossa osallistujat voivat kirjautua nimetylle verkkosivustolle ja antaa vastauksia elämäntapaansa koskeviin kysymyksiin. Yleensä hyvinvointitutkimus sisältää kysymyksiä yleisestä hyvinvoinnista; tähän voi kuulua ruokavalio- ja liikuntatottumuksia, turvallisuuskäyttäytymistä, kuten turvavyön käyttäminen ajoneuvossa, mahdollisesti haitallisia tapoja, kuten tupakointi tai alkoholin käyttö, tai mielenterveyskysymyksiä, jotka koskevat yleistä tyytyväisyyttä elämään.
Nämä ovat vain muutamia yleisimpiä esimerkkejä hyvinvointitutkimuksessa löydetyistä kysymyksistä. Tämänkaltainen kysely on usein melko pitkä, mutta jotkut yritykset tarjoavat työntekijöilleen kannustimia tutkimuksen suorittamiseen, mikä voi sisältää jopa pienen palkkabonuksen. Osallistujille, jotka täyttävät kyselyn, voidaan sitten antaa ehdotuksia heidän yleisen hyvinvointinsa tiettyjen näkökohtien parantamiseksi. Tästä syystä on tärkeää olla rehellinen hyvinvointikyselyn täyttämisessä; monissa tapauksissa kyselylomakkeet voidaan täyttää nimettömästi.
Ruokavalio ja liikuntatottumukset ovat kaksi yleisintä hyvinvointitutkimuksessa löydettyä kysymystyyppiä. Nämä voivat kysyä, kuinka usein syödään punaista lihaa tai maitotuotteita sekä hedelmiä, vihanneksia, jyviä tai epäterveellisiä välipaloja. Tyypillisesti sisällytetään myös aika, jonka viettää harjoittelemalla keskimäärin päivässä tai viikossa, koska tämä on yleisen hyvinvoinnin indikaattori. Peruskysymykset, kuten pituus ja paino, ovat usein mukana, samoin kuin kysymykset normaalista verenpaineesta.
Tietysti hyvinvoinnissa on muutakin kuin ruokavalio ja liikunta. Jos henkilö juo usein alkoholia tai tupakoi tai osallistuu mahdollisesti vaarallisiin toimintoihin, kuten turvavyön käyttämättä jättäminen autossa tai kypärän käyttämättä ajaminen polkupyörällä, näillä voi olla myös kielteinen vaikutus. Mielenterveyskysymykset ovat usein mukana myös hyvinvointitutkimuksessa, ja ne voivat sisältää kysymyksiä siitä, kuinka usein henkilö voi tuntea olonsa ahdistuneeksi, masentuneeksi tai stressaantuneeksi. Hyvinvointikyselyn ei ole tarkoitus olla diagnostiikkatyökalu, vaan sen tarkoituksena on yleensä vain rohkaista osallistujia viettämään enemmän aikaa ajatellessaan nykyistä terveydentilaaan ja aloittamaan sellaisten alueiden tunnistaminen, joilla voitaisiin tehdä muutoksia koko yrityksessä perusta.