ICSI on lyhenne sanoista “intra -sytoplasminen siittiöiden injektio”, joka on lääketieteellinen tekniikka, joka sisältää yhden sperman suoran injektion naarasmunaan tai munasoluun. Tämä menettely on esimerkki koeputkihedelmöityksestä (IVF), joka on prosessi, johon liittyy lannoitus kohdun ulkopuolella. Termi “in vitro” on latinaa ja tarkoittaa “lasin sisällä”, joka kuvaa käytettyjä lasilaboratorioita, kuten koeputkea ja Petrimaljaa. ICSI: n tapauksessa käytetään mittalasiputkea, jota kutsutaan pipetiksi.
Koko toimenpide suoritetaan mikroskoopilla. Pipetti pitää ja vakauttaa munasolun toisesta päästä. Samaan aikaan toisella pipetillä-erikoisruiskun kaltaisella välineellä, joka on valmistettu ohuesta ja ontosta lasista-käytetään yksittäisen siittiöiden hännän leikkaamiseen sen liikkumisen estämiseksi ja sitten sen keräämiseksi. Pipetin neula työnnetään sen toisesta päästä vapauttaakseen immobilisoidun siittiön munan sytoplasmaan, joka on nestemäinen alue, joka sisältää koko solun sisällön ydintä lukuun ottamatta.
Neulan poistamisen jälkeen muna sijoitetaan soluviljelmään. Hedelmällisyysasiantuntija, joka suorittaa tämän toimenpiteen, odottaa yleensä noin 24 tuntia tarkistaakseen hedelmöityksen onnistumisen tai sen puuttumisen. Jos hedelmöitys onnistuu, syntynyt alkio siirretään sitten kohtuun tai kohtuun. Lääketieteen ammattilainen seuraa tyypillisesti ICSI: tä tarkistamalla implantaation ja raskauden verikokeiden tai ultraäänitekniikan avulla.
ICSI: n onnistuminen ja epäonnistuminen riippuu tietyistä tekijöistä. Hedelmällisyysasiantuntijat voivat tarkistaa DNA -vauriot käyttämällä tekniikkaa, jota kutsutaan yksisoluiseksi geelielektroforeesimääritykseksi tai komeetatestiksi. Lisäksi mitä vanhempi naispotilas tai mitä huonompi miespuolisen siemennesteen laatu, sitä vähemmän menestyy ISCI.
Italialainen lääkäri Gianpiero D. Palermo on saanut tunnustusta ICSI: n kehittämisestä vuonna 1991. Hän kehitti menettelyn Belgian Vrije Universiteit Brusselin lisääntymislääketieteen keskuksessa. Siitä lähtien ICSI: tä on käytetty tapauksissa, joissa miespotilaalla on hedelmättömyysongelmia. Menettelyä on käytetty myös silloin, kun siittiöillä on vaikeuksia päästä munasoluun.
ICSI: stä huolimatta esityksestään ja suosiostaan hedelmättömyyden hoitona on myös osansa kriitikoista. Yhteinen lääketieteellisen komitean raportti vuonna 2006 ylisti ICSI: n yleistä tarkoitusta, mutta totesi, että se voi lisätä geneettisten poikkeavuuksien mahdollisuutta tämän prosessin seurauksena syntyneillä lapsilla. Kaksi vuotta myöhemmin roomalaiskatolinen kirkko tuomitsi ICSI: n, koska siihen liittyy lasten synnytyksen akkreditointi teknologisille eikä luonnonvoimille.