Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus on asiakirja, jonka YK: n ihmisoikeuskomissio on laatinut toisen maailmansodan päätyttyä. Asiakirjan oli tarkoitus määritellä selkeämmin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjassa mainitut ”oikeudet” ja tarjota samalla selkeä ja yleinen määritelmä ihmisoikeuksista kaikille jäsenmaille. Julistus on sittemmin käännetty yli 300 kielelle, ja siihen viitataan erittäin laajalti ympäri maailmaa.
Yksi asiakirjan puolustajista oli Eleanor Roosevelt, joka toimi komission puheenjohtajana asiakirjan laatimisen yhteydessä. Roosevelt antoi myös huomattavan määrän tekstiä siihen. Joulukuun 10. päivänä 1948 asiakirjan ratifioivat virallisesti 48 jäsenvaltiota, ja kahdeksan pidättäytyi äänestämästä.
Kaiken kaikkiaan ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus sisältää 30 artikkelia, jotka hahmottavat selvästi perusoikeudet, kuten kidutuksen ja orjuuden. Julistuksen tarkoituksena on selkeästi ja yksinkertaisesti esittää kaikki oikeudet, joihin ihmisillä on oikeus ympäri maailmaa, ja se toimii neuvoa -antavana lausuntona eikä oikeudellisesti sitovana asiakirjana. Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenmaita kannustetaan tukemaan näitä oikeuksia ja asettamaan asiakirjan kopiot laajalti saataville.
Monet ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen artikkeleista perustuvat useiden valtioiden jo olemassa oleviin oikeuslaskeihin. Julistuksen tarkoituksena on edistää tasa -arvoa ja vapautta, ja se sisältää useita artikkeleita, jotka keskittyvät perustavanlaatuiseen oikeudelliseen suojaan, kuten oikeuteen oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Naisia, lapsia ja perheitä käsitellään myös useissa artikkeleissa, koska näillä ryhmillä on erityisiä ongelmia. Lisäksi 29 artiklassa todetaan, että ihmisillä ja hallituksilla on velvollisuuksia toisiaan kohtaan ihmisoikeuksien säilyttämisen ja suojelun varmistamiseksi.
Jotkut ihmiset ovat arvostelleet ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta väittäen, että se on kirjoitettu hyvin länsimaisella ja juutalaiskristillisellä puolueellisuudella. Erityisesti muslimit ovat huolissaan julistuksesta, koska he ovat huolissaan siitä, että jotkin sen osat voivat olla ristiriidassa heidän uskonnollisten vakaumustensa kanssa. Jotkut itämaat uskovat myös, että ihmisoikeuskäsite kuuluu länsimaiseen filosofiaan eikä koko maailmaan. Tästä vastustuksesta huolimatta monet itämaat tai suuret muslimiväestöt ovat ratifioineet ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja osoittaneet tukevansa sitä.