Infrastruktuurin ja taloudellisen kehityksen välinen suhde perustuu palveluun, jolla infrastruktuuri edistää talouden kasvua. Toisin sanoen riittävä infrastruktuuri toimii perustana nopean talouskehityksen helpottamiselle. Maat, joilla ei ole riittävää infrastruktuuria, saattavat havaita, että talouskehitys ei tapahdu samassa tahdissa ja tasolla kuin maissa, joissa on vankka infrastruktuuriverkosto.
Infrastruktuuri voi olla kova tai pehmeä. Esimerkkejä kovasta infrastruktuurista ovat esimerkiksi lentokentät, päällystetyt tiet, laivasatamat, kanavat, hyvin rakennetut viemärit ja voimalaitokset. Esimerkkejä pehmeästä infrastruktuurista ovat muun muassa rakenteellinen rikosoikeusjärjestelmä, puhelinverkot, Internet ja hyvin kehittynyt koulutusjärjestelmä. Infrastruktuurin ja taloudellisen kehityksen välinen yhteys on helppo nähdä vain analysoimalla infrastruktuurikehyksen jokaista osaa.
Esimerkki tällaisesta yhteydestä infrastruktuurin ja taloudellisen kehityksen välillä voidaan nähdä vankan liikennejärjestelmän merkityksestä kaikelle mielekkäälle talouskehitykselle. Ihmisten on siirryttävä etsimään erilaisia päivittäisiä huolenaiheita. Osia näistä huolenaiheista ovat työhön liittyvät asiat ja liiketoimintamahdollisuudet. Maissa, joissa on hyvät kuljetusjärjestelmät, raaka -aineet on helppo siirtää lähteestä tuotantolaitoksiin. Valmiit tuotteet on myös helppo siirtää eri tuotantolaitoksista varastoihin.
Tällainen kuljetuksen helppous on toisin kuin maissa, joissa kuljetuskehys on vähäinen tai ei ollenkaan. Useimmissa maaseutuyhteisöissä joissakin kolmannen maailman maissa on vaikea kuljettaa korjattuja maataloustuotteita tiloilta kuluttajille kaupungeissa ja muissa kohteissa. Tämä johtuu suurelta osin siitä, että tiet ja kuljetusjärjestelmät ovat usein erittäin huonoja. Suurin osa pilaantuvista tavaroista saattaa kadota ennen kuin ne saavuttavat määränpäänsä, koska niiden siirtäminen päällystämättömiltä teiltä tiloilta kuluttajille kestää kohtuuttoman paljon aikaa. Tällainen jätteet ovat osa huonon infrastruktuurin vaikutusta, mikä näkyy talouden hitaassa kasvussa.
Teiden lisäksi maat, joilla ei ole muita perusinfrastruktuureja, kuten laaja puhelinverkko ja Internet -palvelut, voivat jäädä jälkeen globalisaatioprosessissa. Esimerkiksi jos Internet-yhteys on parhaimmillaan hyvin harva ja heikko, kansalaisilla ei ehkä ole hyvin kehittynyttä tietotekniikkajärjestelmää (IT). Tällainen puute vaarantaisi maan, jos se ei käyttäisi hyväkseen tietotekniikan mahdollisuuksia, mikä auttaisi edistämään sen taloutta.