Mittarilähestyminen on lasku, jota lentäjä käyttää, kun näkyvyys on heikko tai ei lainkaan. Huonolla säällä tai pimennystapauksissa lentäjä on riippuvainen lentokoneen mittarien antamista tiedoista ja tekee mittarilähestymisen lentokentälle. Pelkästään veneen mittarien lukemien perusteella lentäjän on unohdettava kaikki vaistot, jotka hänen on tarkistettava instrumentin lukemat silmämääräisesti, ja luotettava sen sijaan, että annetut tiedot ovat tarkkoja ja totta. Lentäjät ovat koulutettuja ja sertifioituja mittarilähestymiskyvystä, ja tämäntyyppisen lentämisen mahdollistava kelpuutus tunnetaan nimellä mittarilentokelpuutus tai IFR -sertifiointi.
Tyypillisen lentäjän ensimmäistä luokitusta kutsutaan Visual Flight Ratingiksi tai VFR: ksi. Tämä sallii lentäjän lentää vain silloin, kun kenttä näkyy helposti taivaalta. Koska sää voi muuttua hyvin äkillisesti, useimmat lentäjät ovat kouluttaneet minimaalisesti mittarilähestymistaktiikkaa. Nämä taidot keskittyvät luistopolkuun, ajonopeuteen ja laskeutumisnopeuteen. Nämä tiedot sekä keinotekoinen horisontimittari antavat lentäjälle mahdollisuuden lähestyä instrumenttia. Tuulen suunta ja nopeus ovat myös kriittisiä tekijöitä, jotka lentäjän on tiedettävä tehdessään mittarilähestymistä lentokentälle.
Toinen versio lähestymistavasta tulee ohjaustornista. Tätä kutsutaan yleisesti “lentäjän puhumiseksi”. Tässä tilanteessa ohjaustornin käyttäjä käyttää tutkajärjestelmänsä antamia lukemia ja välittää tiedot lentäjälle, jotta lentokoneeseen voidaan tehdä asianmukaiset säädöt. Tornioperaattori asettaa lentokoneen oikealle liukupolulle ilmakenttään opastamalla lentäjää antamaan tai poistamaan kaasun sekä vetämään lentokoneen nenän ylös tai pudottamaan sen. Kun lentäjä on asetettu oikealle kiitotielle, torni voi antaa ohjaajalle ohjeet kaasun katkaisemiseen, nenän pudottamiseen ja jarrutukseen.
Tämä toiminta on usein romantisoitu elokuvissa hikoilevalla maalla, joka huutaa ohjeita ja antaa rohkaisevia sanoja. Varsinaisessa instrumenttilähestymistavassa komennot puhutaan selkeästi ja lentäjä tunnustaa ne rauhallisesti ja selkeästi viestintäprotokollan mukaisesti. Ei ole aikaa muistella ja tuoda läheisiä ohjaustorniin varsinaisella instrumenttilähestymisellä. Luotsin usko mittarilukemiin ja hänen koulutukseensa sekä ohjaustornin henkilökunnan ammattitaitoon mahdollistaa sen, että lentäjä pysyy rauhallisena.