Internet -verkkotietokeskus (InerNIC) toimi aikoinaan verkkotunnusten ja IP -osoitteiden hallintoelimenä, mutta sen tehtävistä vastasi Internet Corporation for Assigned Names and Numbers (ICANN) 18. syyskuuta 1998. InterNIC -sivusto toimii nyt tiedotusvälineenä yleisön kouluttamiseksi verkkotunnuksen rekisteröinnistä.
InterNIC on vain yksi monista kokonaisuuksista, jotka osallistuivat Internetin muotoiluun. Internetin juuret ulottuvat Yhdysvaltain puolustusministeriön 1960 -luvulla rahoittamaan tutkimus- ja kehitysprojektiin ARPANETiin, jonka tarkoituksena on luoda tarpeeton verkko ilman keskusyksikköä tai päätä. Tuhoisissa katastrofeissa, kuten atomilako, verkko antaisi armeijalle ja valtion virastoille elintärkeän viestintäpolun.
ARPANETin kehittämiseen ja sen kehittymiseen Internetiin osallistui lukuisia akateemisia ja yrityskäyttäjiä, alkaen Massachusetts Institute of Technologysta (MIT); Utahin yliopisto; Kalifornian yliopistot Berkeleyssä, Santa Barbarassa ja Los Angelesissa; Standford Research Institute (SRI) ja System Development Corporation, mm. Kun ARPANET kasvoi, puolustusministeriö teki kolmansien osapuolten organisaatioiden kanssa sopimuksia (jotka usein tehtiin alihankintana muille organisaatioille) logististen tarpeiden, kuten verkkotunnusten ja IP-osoitteiden osoittamisen, toteuttamiseksi ja tehtävien kehittämisen tehostamiseksi.
SRI: ssä sijaitseva verkkotietokeskus (NIC) oli ensimmäinen verkkologistiikkaa valvova elin. NIC korvattiin myöhemmin Internet Assigned Numbers Authoritylla (IANA) vuonna 1972.
Vuoteen 1992 mennessä suurin osa Internetin kasvusta tapahtui ei-sotilaallisella sektorilla, ja käynnistyi tarjouskilpailu, joka otti vastaan kaiken ei-sotilaallisen rekisteröinnin hallinnon, vapauttaen puolustusministeriön rahoittamasta ei-sotilaallista kasvua. Yhdysvaltain kansallinen tiedesäätiö (NSF) voitti tämän tarjouskilpailun.
NSF puolestaan loi InterNIC: n vuonna 1993 siirtämään verkkotunnuksen ja IP -osoitteen hallinnan. NSF teki sopimuksen hallinnon kolmesta pääalueesta: rekisteröinti, tietokanta ja tiedotuspalvelut. Nämä menivät Network Solutionsille, AT&T: lle ja General Atomicsille. General Atomics hylättiin pian sopimuskiistojen vuoksi, ja AT&T otti käyttöön tietopalveluja.
Vuoteen 1998 mennessä ICANN järjesti uudelleen IANA: n ja InterNICin, ja verkkotunnusten hallinnan tehtävä avattiin yksityistetyille organisaatioille kilpailun edistämiseksi. Tämä liike oli erittäin kiistanalainen ja herätti paljon keskustelua verkossa.
Nykyään InterNICiä ylläpitää edelleen ICANN. Vierailijat voivat käyttää sivustoa tutkiakseen verkkotunnuksen omistajuutta Whois -tietokannan kautta tai lähettääkseen tietoongelmailmoituslomakkeen ilmoittaakseen InterNIC: lle virheellisistä merkinnöistä. Akkreditoitu rekisterinpitäjäluettelo tarjoaa rekisteröijien yhteystiedot, ja rekisterinpitäjäongelmailmoituslomaketta voidaan käyttää valituksen tekemiseen rekisterinpitäjää vastaan.