Mikä on jäljitysteoria?

Jäljiteoria liittyy siihen, miten tietokonelaitteisto ja ohjelmisto käsittelevät komentoja samanaikaisesti. Sitä kutsutaan joskus rinnakkaislaskennoksi ja sitä voidaan verrata rinnakkaislaskennan ajatukseen. Samanaikaisen tietojenkäsittelyn pääidea on, että useat prosessit käyttävät samaa resurssia ja ovat riippuvaisia ​​toisistaan. Keskeinen jäljitysteoriassa on ajatus siitä, että prosesseja voi muodostaa ääretön määrä mahdollisia malleja ja suhteita.

Useimmat tietokonelaitteistot ja ohjelmointikielet on suunniteltu jäljitysteorian ympärille. Samanaikainen tietojenkäsittely tutkii, mitä käsitellään ja miten käsittely tapahtuu. Vaikka samanaikaiset prosessit, jotka käyttävät samoja resursseja, ovat yleensä toisistaan ​​riippumattomia, ne voivat myös olla vuorovaikutuksessa. Ajatus toisistaan ​​riippuvista prosesseista muodostaa samanaikaisen laskenta- ja riippuvuuskaavion ytimen.

Vaikka jokainen laskentaprosessi voi tapahtua erikseen, riippuvuuskaaviot osoittavat, mitkä prosessit saattavat käyttää samaa laitteistoa tai ohjelmistoa. Näissä kaavioissa ja laskelmissa riippuva tekijä voidaan merkitä kirjaimella “C” tai “D.” Riippuvuuskaaviot osoittavat, että jos kaksi prosessia käyttää tiettyä tekijää, muut prosessit, jotka sisältävät identtisiä tunnisteita, ovat myös riippuvaisia ​​samasta tekijästä.

Koska jäljitysteoria yrittää selittää kuinka erilaiset laskentaprosessit ja -komennot tapahtuvat, riippuvuuskaaviot tunnistavat paitsi käytettävät resurssit myös prosessien kulkemat reitit ja reitit. On tärkeää ottaa huomioon, että teoria väittää, että vain yksi määrä riippuvuuksia tai suhteita voi esiintyä yhdellä tekijällä. Vaikka samanaikaisten laskentamallien lukumäärä on ääretön, vain tietty määrä prosesseja muodostaa saman riippuvuuden tai käyttää samaa resurssia.

Jäljiteoria havainnollistaa, että rinnakkaisprosessit ovat matemaattisesti keskenään samanlaisia. Se on samanlainen kuin ajatus ottaa kaksi rinnakkaista suoraa, piirtää niiden läpi leikkaava viiva ja mitata kulmat jokaisen leikkauspisteen vastakkaisella puolella. Vaikka itse rinnakkaisviivat eivät leikkaa, ne ovat identtisiä keskenään ja niillä on sama arvo. Rinnakkaisen laskennan tapauksessa leikkaava viiva vastaa riippuvuutta.

Kieli, jota käytetään edustamaan eri prosesseja, jotka käyttävät samoja riippuvuuksia, on binäärinen. Esimerkiksi yhtä prosessia voidaan edustaa kirjaimilla “AC”, kun taas toista prosessia edustaa kirjaimet “AB”. Binääriarvo “0” voitaisiin määrittää prosessille “AC” ja binaarinen arvo 1 määritettäisiin prosessille, joka on merkitty “AB”.