Autokauppiaan joukkovelkakirjalaji on eräänlainen takauslaina. Se takaa, että autokauppias toimii valtion ehdoilla, mukaan lukien kuluttajansuojalaki ja veronmaksu. Sitä voidaan joskus kutsua myös moottoriajoneuvokauppiaan (MVD) joukkovelkakirjalainaksi, moottoriajoneuvoyksikön (DMV) joukkovelkakirjalainaksi, moottoriajoneuvolainaksi tai autokauppiaan joukkovelkakirjalainaksi. Kun työskentelet tietyllä toimialalla, sitä voidaan kutsua käytettyjen autojen jälleenmyyjälainaksi, vapaa -ajan ajoneuvojen jälleenmyyjälainaksi tai moottoripyöräkauppiaan joukkovelkakirjalainaksi.
Yleensä vakuus on kolmen osapuolen välinen sopimus. Tällaiset joukkovelkakirjat varmistavat, että tietty henkilö suorittaa velvollisuutensa lain edellyttämällä tavalla. Jos näin ei tapahdu, vakuuttaja maksaa mahdolliset taloudelliset vahingot ostajalle.
Kolme osapuolta kutsutaan päämieheksi, velkojaksi ja vakuudeksi. Päämies on ensisijainen osapuoli, tässä tapauksessa autokauppias. Velvollinen on se, joka saa palvelun, tai auton ostaja. Vakuuttaja varmistaa, että päämies täyttää velvollisuutensa velalliselle. Jälleenmyyntivakuutuksen osalta vakuuttaja varmistaa, että autokauppias toimii valtion ja paikallisten lakien mukaisesti ajoneuvon myynnissä.
Periaatteessa autokauppiaiden on noudatettava lakeja. Jos näin ei tapahdu, jälleenmyyjälaina kattaa aiheutuneet kulut. Jälleenmyyjän joukkovelkakirja ei suojaa jälleenmyyjää, vaan suojelee ostajaa.
Kaikilla autokauppiaan joukkovelkakirjoilla on kiinteä sakko. Tämä summa kertoo enimmäismäärän rahaa, jonka vakuusyhtiö maksaa, jos päämies laiminlyö maksun. Tämä suojaa takaajaa maksamasta kohtuuttomia summia, jos jälleenmyyjä laiminlyö velvollisuutensa.
Aivan kuten vakuutus, jälleenmyyjä maksaa vakuutuksen vastineeksi vakuudesta asiakkaidensa suojelemiseksi. Tämä palkkio perustuu jälleenmyyjän kokemukseen ja riskiin, jonka vakuuttaja ottaa vastineeksi. Joukkovelkakirjojen haltijoista on tullut yhä tarkempia autokauppiaita, ja siten kustannukset ovat nousseet. Riskialttiimmilla jälleenmyyjillä on edelleen joukkovelkakirjaoptioita, mutta ne ovat huomattavasti kalliimpia kuin jälleenmyyjät, jotka ovat tavanomaisesti täyttäneet velvollisuutensa.
Väitteen tapauksessa se tutkitaan perusteellisesti. Jos vaatimus todetaan päteväksi, takuuvelvoite maksaa velvollisen summan ostajalle rikosoikeuden summaan asti. Päämiehen on korvattava takaus ja mahdolliset muut oikeudenkäyntikulut. Säännölliset vaateet tekevät jälleenmyyjästä vähemmän houkuttelevan joukkovelkakirjayhtiöille.