Jansenismi perustuu uskoon, että ihmiset syntyvät syntisiksi eivätkä koskaan tule hyväksi ilman jumalallista apua. Alkuperäinen synti, kaikkien ihmisten turmeltuneisuus, ennaltamääräys ja jumalallisen armon välttämättömyys ovat jansenismin kulmakiviä. Roomalaiskatolinen uudistusliike, haara perustettiin Cornelius Otto Jansenin kirjoitusten perusteella, joka oli hollantilainen teologi, joka asui vuosina 1510-1576. Jansen vastusti nykyisiä jesuiitta -teologejaan monissa asioissa. Hän keskittyi Pyhän Augustinus Hippon työhön ja perusti kirjoituksensa periaatteisiin, jotka hän havaitsi siinä. Hänen teoksensa “Augstinus” julkaistiin vasta vuonna 1640.
Jansenismi kasvoi osittain Jansenin ystävyydestä Jean du Vergier de Haurannen kanssa, joka myöhemmin tunnettiin Abbé de Saint-Cyranina. Saint-Cyran edisti jansenismia jo ennen ”Augstinus” -julkaisun julkaisemista, ja hän oli neuvonantaja sistersiläisluostarissa Port-Royal-des-Champs, joka tunnetaan myös nimellä Port Royal, Ranskassa. Siellä hän ystävystyi Antoine Arnauldin, abbessin veljen kanssa, josta tuli liikkeen johtaja Saint-Cyranin kuoleman jälkeen vuonna 1643.
Arnauldin kuoleman jälkeen vuonna 1694 Pasquier Quesnelia pidettiin liikkeen johtajana. Quesnel kirjoitti vuonna 1692 julkaistun hartausoppaan, jota useat katoliset piispat alun perin ylistivät, mutta jonka paavi Klement XI myöhemmin tuomitsi. Tämä oli yksi viimeisistä suurista taisteluista jansenismin elinkelpoisuudesta katolisen kirkon sisällä.
Roomalaiskatolisen kirkon jansenismi -liike kesti 16 -luvulta 18 -luvulle. Suurin osa liikkeestä tapahtui kuitenkin Cornelius Otto Jansenin kuoleman jälkeen. Jansenismi tuomittiin harhaoppiseksi useilla asetuksilla ja paavin härillä, jotka ovat paavin antamia peruskirjoja. Liikkeen isä ei ollut elossa nähdäkseen tai tarkistaakseen kirjoitustensa vaikutusta, joten häntä ei koskaan tuomittu harhaoppiseksi. Lisäksi Jansenin kirjoituksiin sisältyi lausuntoja, joissa hän esittää katoliselle kirkolle.
Cornelius Otto Jansenin kirjoitusten perusteella hänen seuraajansa työskentelivät osoittaakseen uskomattoman hurskauden tason. Lisäksi jansenistit viettivät aikaa sekä intensiivisessä rukouksessa että tunnustuksessa ennen pyhän ehtoollisen vastaanottamista. Tämä oli suoraan ristiriidassa Pyhän Pius X: n uskomuksen kanssa, jonka mukaan ehtoollinen on otettava usein ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Hän uskoi, että lasten pitäisi ottaa ehtoollinen heti kun he olivat riittävän vanhoja erottaakseen isännän ja tavallisen leivän. Jansenismissa, aivan kuten kalvinismissa, vain harvat valitut ihmisistä ovat pelastettuja.
Lounais -Pariisissa sijaitsevan Port Royalin luostari otti sydämeen suuren osan jansenistisesta opista. Jesuiittojen painostuksessa kuningas Ludvig XIV kuitenkin tuhosi luostarin vuonna 1710 sen jälkeen, kun viimeiset nunnat oli poistettu tiloista. Luostari oli toiminut 1200 -luvun alusta lähtien. Jäänteet ovat nähtävissä vielä tänäkin päivänä.