Oikeudenkäynti on henkilöä vastaan esitettyjen syytteiden virallinen käsittely. Yleensä jos oikeudenkäynti on lyhyt, vaikka se voidaan yhdistää kuulemiseen takuita vastaan, jos rikos on vakava rikos. Tämä on myös mahdollisuus rikoksesta syytetylle esittää valitus. Yhdysvalloissa on yleensä kolme mahdollista syytettä: ei syyllinen, syyllinen, ei kilpailua.
Viimeinen peruste, jota kutsutaan Alfordin laiksi, voidaan esittää rikosasioissa. Näissä tapauksissa syytetty henkilö ei tunnusta rikosta, mutta tunnustaa merkittävät todisteet, joiden perusteella valamiehistö tai tuomari voivat päätellä, että syytetty on tehnyt rikoksen. Alfordin laki voi johtaa siihen, että tapausta jatketaan, tai se voi johtaa suoraan syyllisyyden tuomioon.
Oikeudenkäynnin seuraava tehtävä on määrittää oikeudenkäynnin päivämäärät. Joissakin tapauksissa syyllisyyden tunnustaminen voi johtaa siihen, että tuomari julistaa tuomion välittömästi. Jos rikos on vähäinen, kuten liikennelippu, syytetyt voivat vain maksaa maksun ja lähteä. Joskus voidaan kiertää oikeudenkäynti pienistä liikennerikkomuksista maksamalla maksu ennen oikeudenkäyntiä. Näissä tapauksissa maksun suorittaminen riittää, eikä syytetyn tarvitse saapua oikeudenkäyntiin. Tämä vaihtelee osavaltioittain, ja on tarkistettava tuomioistuimilta, vapautetaanko sakon maksaminen oikeudenkäynnistä.
Tarvittaessa osallistuminen oikeudenkäyntiin voi johtaa useampiin rikossyytteisiin, sakkoihin ja välittömään pidätysmääräykseen. Lähes kaikissa tapauksissa täytyy esiintyä oikeudenkäynnissä välttääkseen sen. Yleensä rikoksesta syytetyille, joita ei pidetä vankilassa, annetaan päivämäärä ja aika osallistua oikeudenkäynteihin.
Jos joku on vangittuna ilman erityisiä syytteitä, hänet on tuomittava 24-48 tunnin kuluessa pidätyksestä. Tällaisen oikeudenkäynnin aikana syyttäjän on esitettävä riittävästi todisteita syytteen todennäköisen syyn osoittamiseksi. Jos syytettä ei voida nostaa, vankilassa pidätettävää ei syytetä ja hänet vapautetaan.
Ne, joita pidetään vangittuna tiettyä maksua vastaan, osallistuvat yleensä nopeasti myös viralliseen syytteeseen. Jos seuraa takuita koskeva kuuleminen, syytetyt voidaan joko vapauttaa omasta tunnustuksestaan, heille voidaan määrätä takuumaksu vankilasta poistumisesta tai heitä ei saa päästää vankilasta. Jos rikos on vakava ja jos lentoriski on mahdollinen, vankilasta poistumista ei ehkä sallita. Vapauttaminen tai takuita koskevan päätöksen tekeminen on tuomarin harkinnan mukaan.