Yankee -vaihto on suosittu juhlapeli, jota voidaan kutsua myös valkoisen norsun lahjavaihdoksi. Sitä pelataan yleensä osana perheen tai ystävien kokoontumista tai toimistopuolueita talvilomien aikana, ja se on suosituin Pohjois -Amerikan kaltaisissa paikoissa, erityisesti Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Se on lähinnä peli, jossa lahjoja annetaan, mutta ne ovat yleensä joko käytettyjä esineitä tai gag -lahjoja. Niiden ei ole tarkoitus olla uskomattoman harkittuja lahjoja, eikä niitä ole suunniteltu valitsemaan kenenkään mielessä. Joskus peli on hauskempaa, kun lahjat ovat merkittävästi kauhistuttavia, ja jotkut perheet kierrättävät muutamia pahimmista näistä vuosittain pelatakseen peliä.
Yankee -vaihtosäännöt edellyttävät jokaisen henkilön tuovan lahjan, ja yleensä jokaisella jenkkien vaihtopuolueella on säännöt siitä, millaisia lahjoja tuodaan, mukaan lukien sen, saavatko kukaan käyttää rahaa lahjaan. Kun lahjat ja vieraat on koottu, muodostuu jonkinlainen järjestys siitä, kuka valitsee lahjan ensin. Tämä voi olla numeron, aakkosjärjestyksen tai hatun nimien mukaan.
Henkilö, joka aloittaa jenkkivaihdon, valitsee lahjan purkamiseksi ja näyttää sen sitten muille pelaajille. Seuraava pelaaja menee ja voi joko purkaa uuden lahjan tai valita lahjan, jonka edellinen pelaaja on purkanut. Jos pelaaja vaihtaa lahjoja, ilman lahjaa jäänyt saa joko valita uuden lahjan tai varastaa jonkun toisen lahjan. Joskus säännöt rajoittavat yksittäisen lahjan varastamisen määrää, eivätkä ne salli saman lahjan vaihtamista edestakaisin pelaajien välillä.
Lopulta ja yleensä suurella ilolla ja tyhmyydellä kaikki lahjat jaetaan. Pelaaja, joka meni ensin, voi myös saada “mene viimeiseksi” -vaihtoehdon. Hän voi suorittaa viimeisen jenkkivaihdon tai päättää pitää nykyisen lahjansa pelin lopettamiseksi.
Yankee -swapin pelaaminen voi olla tarkasti määritelty tai pikemminkin vapaamuotoinen. Niiden, joilla on lupa ostaa lahjoja, pitäisi luultavasti miettiä vaihtosopimukseen osallistuneita ja sitä, voidaanko valittua lahjaa pitää sopimattomana joillekin pelaajille. Esimerkiksi töissä henkilö saattaa haluta pitää lahjoja typerinä, mutta varmista, ettei niitä pidetä töykeinä.
Peli voi kestää hyvin kauan, jos swappeja suoritetaan liikaa tai jos pelaajia on liikaa. Ei ole niin hauskaa, jos osallistujia on liian vähän. Tavoitteena on vähintään kuusi pelaajaa on hyvä idea, eikä peli välttämättä onnistu, jos pelaajia on enemmän kuin noin viisitoista, ellei ihmisillä ole paljon aikaa pelata.