Johdannaislaki on oikeusala, joka käsittelee johdannaissääntöjä. Nämä lait liittyvät läheisesti sopimusoikeuden periaatteisiin. Johdannaislainsäädännön harjoittamiseen tarvitaan laaja ymmärrys tietyistä liiketoimintaperiaatteista, kuten maksukyvyttömyys, nettoutus ja kuittaukset. Tällaista lakia harjoittava asianajaja neuvoo asiakkaansa sääntöihin, jotka vaikuttavat häneen ja heidän talousasioihinsa. Ne auttavat varmistamaan, että asianmukainen dokumentaatio, kuten luottoriskinvaihtosopimukset, täytetään niitä käsiteltäessä ja että kaikkia taloudellisia määräyksiä noudatetaan.
Johdannaisten ymmärtäminen on elintärkeää, jos halutaan ymmärtää johdannaisoikeuden käytäntö. Ne ovat rahoitusvälineitä, joiden arvot ovat suoraan riippuvaisia sijoituksista tai muuttujista. Jotkut näistä sijoituksista tai muuttujista ovat rahoitusvälineitä, kuten korot, optio -oikeudet, swapit ja muiden rahoitusinvestointien hinta. On tärkeää, että kun yritykset ja yksityishenkilöt käsittelevät tällaista vaihtoa, noudatetaan asianmukaisia sääntöjä ja määräyksiä sekä valmistellaan tarvittavat paperityöt. Tämän oikeusprosessin noudattamiseksi monet haluavat palkata johdannaisoikeuteen erikoistuneen asianajajan. Johdannaissopimuksia on kahta pääryhmää, jotka ovat itsehallinto- ja pörssilistattuja johdannaisia.
OTC-johdannaisilla käydään kauppaa kahden henkilön välillä suoraan ilman muita rahoitusvälineitä, kuten pörssiä tai muuta välittäjää. Ne ovat sopimuksia, jotka kuuluvat tehdyn yleissopimuksen piiriin. Yleisimpiä OTC -sopimuksia ovat swapit, termiinikorot ja erityyppiset optiot. Optio on sopimus, joka antaa haltijalle mahdollisuuden ostaa tai myydä tietty taloudellinen vakuus, mutta hänellä ei ole velvollisuutta ostaa tai myydä arvopaperia. Monet näistä vaihtosopimuksista kuuluvat International Swap and Derivatives Associationin (ISDA) yleissopimukseen.
Toinen johdannaistyyppi on pörssilistattu johdannainen (ETD). Nämä tyypit ovat toisin kuin OTC -lajit, ja niillä käydään kauppaa erikoistuneen pörssin kautta. Jotkut näistä pörsseistä ovat erikoistuneet tarjouksiin vaihtaa eri rahoitusvälineitä. Nämä sopimukset voivat sisältää tulevia osto- tai myyntioptioita. Osto -optio antaa haltijalle mahdollisuuden ostaa arvopaperi ennalta määrätyllä hinnalla, mutta ei velvoitetta ostaa, kun taas myyntioptio sallii haltijan mahdollisuuden myydä arvopaperi ennalta määrätyllä hinnalla, mutta ei velvoitetta myydä.