Jooga ja meditaatio jakavat erittäin läheisen suhteen. Itäisenä harjoituksena jooga on peräisin buddhalaisten, jainien ja hindujen harjoittajien meditaatiokäytännöistä. Nykyään ihmiset ympäri maailmaa käyttävät joogaa kokonaisvaltaisena harjoituksena. Ne, jotka jatkavat joogan ja meditaation yhdistämistä, mainitsevat kuitenkin, että se on tehokas stressinpoistaja, joka rakentaa voimaa ja vakautta sekä henkistä selkeyttä ja kurinalaisuutta.
Jo vuonna 3000 eKr. Spiritistit harjoittivat joogaa keinona saavuttaa fyysinen ja henkinen voima ja terveys. Se on saanut nimensä sanskritin sanasta “yuga”, joka tarkoittaa yhdistämistä tai liittymistä. Jotkut yksilöt, jotka harjoittavat joogaa henkisenä harjoituksena, yhdistävät joogan ja meditaation pyrkien yhdistämään yksittäisen sielun maailmankaikkeuteen.
On olemassa useita erilaisia joogamuotoja, joita voidaan käyttää meditatiivisena harjoituksena. Hathajooga on yleisin länsimaissa harjoitettu muoto. Sellaisena se on hyvin peruskäytäntö, joka yhdistää fyysiset asennot erityisiin hengitysmenetelmiin. Jotkut harjoittavat tätä muotoa vain joogaharjoittelua varten, kun taas toiset osallistuvat hathajoogaan osana hengellistä harjoitteluaan.
Jooga ja meditaatio käyttävät sekä hengitystyötä, joka viittaa tiukkaan henkiseen keskittymiseen hengitykseen ja siihen, miten se liittyy kehoon. Hengitystyön aikana henkilö yrittää hallita hengitystään tai luoda tietoisen hengitysmallin. Tiukka joogaharjoitus sisältää keskittynyttä hengitystyötä yhdessä ainutlaatuisten asentojen kanssa, jotka vaativat tarkkaa keskittymistä kehoon ja mieleen. Kun tämä yhdistetään, joogasta ja meditaatiosta voi tulla hengellinen kurinalaisuus.
Ne, jotka harjoittavat joogaa ja meditaatiota yhdessä, lisäävät henkistä keskittymistään, hiljentävät ja jopa hallitsevat mielen ja kehon. Niiden tavoitteena on osittain voittaa häiriötekijät ja kestää fyysisiä asentoja, jotka voivat olla fyysisesti ja henkisesti epämukavia, mutta joiden uskotaan hyödyttävän sekä kehoa että mieltä. Tämä voi olla stressin lievittäjä sekä tapa lisätä henkistä selkeyttä ja voimaa.
Kun joogaa käytetään enemmän kuin fyysisenä harjoituksena, sen uskotaan koostuvan useista toiminnoista. Näitä toimintoja ovat kurinalaisuus, tarkkailu, fyysinen harjoitus, hengityksen hallinta, aistien hallinta, henkinen keskittyminen, meditaatio ja valaistuneen tietoisuuden tilan saavuttaminen. Jooga ja meditaatio ovat siten erottamattomasti sidoksissa tällä tavalla katsottuna.
Yleinen harhakäsitys joogasta ja meditaatiosta on, että nämä käytännöt ovat itsessään uskonto, mutta eivät. Jooga, samoin kuin meditaatio, on usein osa ihmisen uskonnollista elämää, mutta ei jooga eikä meditaatio ole itsenäisiä uskontoja. Yksilöt, jotka harjoittavat joogaa meditaation ohella, edustavat monenlaisia ihmisiä eri uskonnollisista taustoista, joillakin ei ole mitään yhteyttä uskontoon.