Joukkovelkakirjalainojen kuperuus on yleensä mitta, jota käytetään joukkovelkakirjojen analysointiin, ja se auttaa joukkolaina -analyytikkoa arvioimaan tiettyihin joukkolainoihin liittyvää korkoriskiä ja tuottoa. Joukkovelkakirjan kuperausmittausta käytetään korvaamaan virheet, joita muut mittaukset voivat aiheuttaa, varsinkin kun tuotot muuttuvat merkittävästi. Korkoriski on tyypillinen joukkovelkakirjasijoittajille, koska kun korot nousevat inflaation tai muiden tekijöiden seurauksena, se vaikuttaa joukkovelkakirjojen arvoihin. Siten joukkovelkakirjojen kupeuden mittaaminen voi auttaa sijoittajia hallitsemaan vaihtelevien korkojen aiheuttamaa riskiä. Lisäksi joukkovelkakirjojen kuperuus voidaan esittää graafisesti joukkovelkakirjan tuoton ja hinnan suhteen näyttämiseksi.
Joukkolainamarkkinoilla vallitsevat markkinakorot nousevat tai laskevat eri syistä, mikä vaikuttaa monentyyppisten joukkolainojen arvoon. Kaikki joukkovelkakirjat eivät ole tasa -arvoisia, joten korkojen nousu ja lasku vaikuttavat niiden arvoihin eri tavoin. Siten joukkovelkakirjalainojen sijoittajat käyttävät joukkovelkakirjalainojen kaltevuuden kaltaista mittausta analysoidakseen samankaltaisuuksia tai eroja kahden tai useamman joukkovelkakirjan välillä. Tämä voi auttaa heitä valitsemaan joukkovelkakirjoja, jotka voivat täyttää heidän tarpeensa tietyissä olosuhteissa.
Yleensä muuttuvilla markkinoilla jotkut kauppiaat ja sijoittajat saattavat haluta korkeamman joukkovelkakirjan kupeuden, koska tämän tyypin uskotaan tuottavan parempaa tuottoa kuin sellainen, joka on vähemmän kupera. Yleensä tämä johtuu siitä, että mitä kaarevampi joukkovelkakirjalaina on, sitä paremmin se voi toimia, kun markkinakorot laskevat merkittävästi. Kun korot nousevat, sen hintaan ei vaikuta sama aste kuin niiden laskiessa, vaikka korkojen nousu- ja laskuprosentti olisi sama. Toisin sanoen, kun korot laskevat tietyn prosenttiosuuden, joukkovelkakirjojen hinta nousee enemmän kuin silloin, kun korot nousevat samalla prosentilla – hinta laskee suhteellisen pienemmällä määrällä.
Käyttämällä joukkovelkakirjan kuperauskaavaa analyytikko pystyy kvantifioimaan koronmuutoksen vaikutuksen joukkovelkakirjalainan arvoon. Hypoteettisesti hän näkee, että 1 prosentin lasku koroissa voi johtaa esimerkiksi joukkovelkakirjan hinnan nousuun 50 dollarilla. Jos korot nousisivat 1 prosentin, hinta ei kuitenkaan laske 50 dollaria, vaan saattaa laskea 25 dollaria.
Teoriassa mittaus, kuten kesto, osoittaa, että joukkovelkakirjojen hintojen ja tuottojen samanaikainen nousu ja lasku ovat lineaarisia, mikä tarkoittaa, että ne laskevat ja nousevat jonkin verran suhteellisesti, mikä pätee vain silloin, kun tämä lasku ja nousu ovat vähäisiä. Kun hinnat ja tuotot nousevat ja laskevat merkittävästi, kestoaika mittaa virheitä. Tällöin joukkovelkakirjojen kuperuusmittari tulee ja auttaa korjaamaan nämä virheet, ja sitä voidaan käyttää yhdessä kestomittauksen kanssa paremman kokonaisarvion saavuttamiseksi.
Lisäksi joukkovelkakirjojen kuperaus kuvaa joukkovelkakirjojen hintojen ja tuoton välistä suhdetta, joka yleensä piirretään kaavioon osoittamaan kupera käyrä. Kaavion mukainen kaarevuusaste osoittaa tavan, jolla joukkovelkakirjan tuotto reagoi joukkovelkakirjan hinnan muutokseen – eli hinnan noustessa tuotto laskee ja päinvastoin. Tämä käyrä näyttää myös visuaalisesti, kuinka hinta ja tuotto reagoivat toistensa muutoksiin ja miten ne eivät seuraa lineaarista muotoa.