Joustava raha on termi, jota käytetään tunnistamaan muutokset valuutan ja kolikon saatavuudessa talouden muutosten tapahtuessa. Monissa tapauksissa sekki- ja säästötilien saldojen ymmärretään kuuluvan myös joustavan rahan nimityksen piiriin. Tässä on hieman taustaa termin kehityksestä ja siitä, miten se liittyy rahan tarjonnan hallintaan erilaisissa taloudellisissa olosuhteissa.
Yhdysvalloissa yksi keskuspankkijärjestelmän keskeisistä tehtävistä sen alkuvaiheessa oli säätää rahan määrän, joka saa olla liikkeessä. Pohjimmiltaan tämä oli tarpeen sen varmistamiseksi, että hallituksen luottamuksessa olevat varannot olivat riittävät kiertämään sallittujen kolikoiden ja valuutan määrän tukemiseksi. Talousmuutosten käsittelemiseksi reservi reagoi tavalla, jonka ymmärrettiin estävän liialliset olosuhteet, jotka johtavat maan taloudelliseen tuhoon.
Joustavan rahan perusstrategiana oli lisävaluutan liikkeeseenlasku taloustilanteen laajentuessa. Lisäämällä rahan tarjontaa kuluttajille tämä auttaisi pitämään talouden terveenä. Jos talouden supistuminen kuitenkin tapahtuisi, vastauksena olisi leikata liikkeessä olevaa rahan tarjontaa. Rahan määrän supistumisen uskottiin olevan keino hidastaa supistumista ja palauttaa oikeudenmukaisempi taloudellinen ilmapiiri.
On jonkin verran kiistaa siitä, kuinka hyvin joustavan rahan prosessia on hallittu viime vuosina. Vaikka jotkut taloustieteilijät uskovat, että strategia on toiminut huomattavan menestyksekkäästi, toiset ovat kyseenalaistaneet, onko rahan tarjonta aina vähentynyt, jos olosuhteet vaativat toimia. Toiset taas uskovat, että joustava rahanhankintajärjestelmä voi keinotekoisesti luoda olosuhteita, jotka voivat johtaa äärimmäisiin inflaatiokausiin.