Julistuspäätös, joka tunnetaan myös julistuspäätöksenä, on julistustuomio, jonka tuomari antaa tuomioistuimessa, jossa yksilöidään kaikkien tietyntyyppisiin riitoihin osallistuvien osapuolten erityiset oikeudet, etuoikeudet ja velvollisuudet. Tämän tyyppisiä tuomioita pidetään lopullisina ja oikeudellisesti sitovina, mutta ne eivät sisällä kummankaan osapuolen määräyksiä siitä, miten niiden on toimittava. Monet oikeusjärjestelmät ympäri maailmaa sisältävät säännöksiä tämän tyyppisten päätösten tai tuomioiden antamisesta, usein keinona ratkaista riidat ennen kuin ne todella johtavat jonkinlaiseen täysimittaiseen oikeudenkäyntiin.
Riippuen tarkasteltavan maan oikeusjärjestelmän rakenteesta, yksi tuomari voi antaa julistavan tuomion ja jonkinlainen helpotus, jonka toinen tuomari määrää myöhemmin. On tilanteita, joissa tuomari tekee tuomion ja seuraa välittömästi erityistoimia, jotka kunkin riidan osapuolen on toteutettava. Kun näin tapahtuu, on edelleen oikeuskäytäntö, että julistava tuomio on erillinen tuomio tuomioistuimen määräämästä korvauksesta. Tämä luo tilanteen, jossa julistuspäätös saattaa sitoa toista tai molempia osapuolia, mutta he voivat valittaa määrätystä tullittomuudesta.
Ilmoittava tuomio voi auttaa estämään uusien oikeudenkäyntien tarpeen yksinkertaisesti selventämällä kunkin osapuolen lain mukaiset oikeudet ja velvollisuudet. Esimerkiksi jos entinen työntekijä jakaa kilpailijan kanssa omistamiaan tietoja, kuten asiakasluettelon, tuomari voi todeta, että entinen työntekijä rikkoi hänen työsopimuksensa ehtoja. Tässä tapauksessa tuomari päättää entisen työnantajan hyväksi ja vahvistaa, että asiakasluettelo on työnantajan omaisuutta, ei entinen työntekijä tai kilpailija, joka sai tiedot. Jos oletetaan, että kilpailija palauttaa kaikki paperiversiot ja sähköiset asiakirjat omistajalle eikä käytä tietoja asiakkaidensa tavoittamiseen, on todennäköistä, että omistaja ei ryhdy jatkotoimiin.
Perhelainsäädännössä isyys voidaan vahvistaa julistavalla tuomiolla. Tässä tilanteessa tuomari ottaa huomioon kaikki saatavilla olevat todisteet sen selvittämiseksi, onko yksi asianosainen itse asiassa alaikäisen lapsen isä. Ilmoittava tuomio tekee vain lapsen laillisen isän tunnistamisen; muilla toimilla päätettäisiin, millaisia oikeudellisia velvollisuuksia henkilöllä olisi maan lakien mukaan.
Ilmoittavien tuomioiden soveltamisala ja käyttö vaihtelevat jonkin verran maasta toiseen. Tästä syystä ammatillisen oikeusavun apu on välttämätöntä, kun yritetään käsitellä tilannetta, johon liittyy epäiltyä henkisen omaisuuden varkautta, patenttikysymystä tai isyyden toteamista. Kun otetaan huomioon, että tuomio ei itsessään tarjoa oikeussuojakeinoa, on mahdollista määrittää, kykenevätkö molemmat osapuolet laatimaan ratkaisun tuomioistuimen havaintojen perusteella, vai tarvitaanko muita oikeustoimia pysyvän ratkaisun saamiseksi ongelma.