Sosiaalinen ilmiö, joka tunnetaan julkisena käsityksenä, voidaan nähdä erona tosiasioihin perustuvan absoluuttisen totuuden ja yleisen mielipiteen, tiedotusvälineiden ja/tai maineen muokkaaman virtuaalisen totuuden välillä. Julkkikset, poliitikot ja yritykset kohtaavat kaikki saman palvonnan kohteena olevan yleisön, ja yleisön kielteisen näkemyksen voittaminen voi olla hyvin vaikeaa. Vaikka yksittäiset yritykset voivat pyrkiä tekemään oikeita asioita oikeista syistä, yleisön näkemykset teollisuudesta kokonaisuudessaan voivat tehdä näistä asioista paljon haastavampia.
Esimerkiksi julkinen käsitys tupakkateollisuudesta on yleensä negatiivinen. Tupakansavun vaaroista julkaistujen raporttien ja televisioitujen kuvien perusteella tupakkayhtiöiden johtajista, jotka ovat kongressin valvonnassa, käsitys viittaa siihen, että tupakkayhtiöiden omistajat suosivat voittoja yleisen turvallisuuden sijaan eivätkä ole halukkaita lopettamaan tällaisten vaarallisten tuotteiden tuotantoa. Tämä kuva voi perustua täysin tarkkaan arviointiin teollisuudesta tai se voi perustua puolueellisiin tiedotusvälineisiin ja virheellisiin tieteellisiin tutkimuksiin. Tärkeintä on, että kielteinen yleisön käsitys vaikeuttaisi yksittäisten tupakkayhtiöiden imagon parantamista tai olennaisten muutosten tekemistä.
Poliittisten hahmojen on myös otettava huomioon yleisön mielipide, kun he kampanjoivat virkaansa. Esimerkiksi vuoden 2008 Yhdysvaltain presidentinvaalikampanjan aikana molemmat ehdokkaat kohtasivat vaikeita imagokysymyksiä. Tiedotusvälineet kuvailivat republikaanien ehdokasta John McCainia usein liian vanhaksi asemaansa tai liian maltilliseksi poliittisesti edustamaan koko poliittista puoluettaan. Demokraattiehdokas Barack Obama kuvattiin usein Ivy League -liiton eliitiksi tai liian tehottomaksi ylipäällikölle. Molemmat miehet käyttivät julkisia puheita ja mediahaastatteluja voittaakseen suuren osan kielteisestä käsityksestä.
Julkinen käsitys ei välttämättä ole epätarkka tai perustu johonkin muuhun kuin totuuteen. Yleisö voi usein saada riittävästi faktatietoa muodostaakseen yleisen mielipiteen julkisuuden henkilöstä, julkkiksesta tai teollisuudesta turvautumatta vihjailuun tai perusteettomiin huhuihin. Voi kuitenkin olla tilanteita, joissa tilanteen havaitsemiseen vaikuttavat muut asiat, kuten kulttuurinen ennakkoluulo tai ennakkoluulo. Vastaaja, jota syytetään törkeästä rikollisesta teosta, voi olla syyllinen itse rikokseen tai ei, mutta tällaisen rikoksen käsitys voi olla tuomariston vaikea sivuuttaa keskustelun aikana.
Joitakin tilanteita voi pahentaa niiden kielteinen vaikutus yleisön käsitykseen. Esimerkiksi paljastus siitä, että useat ammattimaiset baseball-pelaajat olivat käyttäneet laittomia suorituskykyä parantavia aineita, suututti monia faneja, mutta myös haastoi julkisen kuvan baseballista suhteellisen huumeettomana urheilulajina. Julkinen käsitys tietystä tilanteesta voi olla epärealistisesti positiivinen tai negatiivinen, mikä voi olla ongelmallista aina, kun todelliset tosiasiat ilmenevät ja korjaavat toimet on toteutettava. Siksi monet ihmiset tuntevat olevansa hyvin ristiriitaisia, kun havaittua hyvää ihmistä syytetään rikoksesta tai huonoa alaa ei rangaista teoistaan.