Julkisia menoja syntyy, kun hallitus käyttää rahaa maksaakseen palveluista, jotka hyödyttävät koko yhteisöä. Julkisten menojen rahoittamiseksi kansallisten ja kuntien hallitusten on ensin kerättävä rahaa yleisöltä. Valtion virkamiehet määrittävät, miten varoja käytetään parhaiten, ja pyrkivät varmistamaan, etteivät julkiset menot ylitä budjettia. Useimmat hallitukset julkaisevat vuosibudjetit, joissa esitetään yksityiskohtaiset julkiset menosuunnitelmat.
Varoja julkisiin menoihin kerätään pääasiassa verotuksella. Hallitukset perivät yksityisiltä kansalaisilta ja yrityksiltä tuloveroja, kiinteistöveroja ja myyntiveroja ja asettavat veroprosentteja, jotta voidaan kerätä riittävästi varoja suunniteltujen menojen kattamiseen. Joskus hallitusten on kerättävä varoja hyvin nopeasti, jolloin joukkovelkakirjalainat myydään sijoittajille ja joukkovelkakirjatulot rahoittavat julkiset menot. Hallitukset käyttävät sitten tulevia verotuloja takaisin velkakirjojen haltijoille.
Kansalliset hallitukset käyttävät julkisia varoja maanpuolustuksen maksamiseen. Monissa maissa sotilasmenot ovat yksi suurimmista julkisista kuluista. Kansalliset hallitukset käyttävät verotuloja myös ulkomaisten suurlähetystöjen perustamiseen ja diplomaattien lähettämiseen ulkomaille. Hallituksen päivittäiseen toimintaan liittyvät kulut maksetaan myös julkisilla varoilla.
Koulut maksetaan julkisilla varoilla, ja joissakin maissa kansallinen hallitus kattaa nämä kulut, kun taas toisissa paikoissa kunnallisviranomaiset korottavat veroja kattamaan koulutuskustannukset. Korkeakoulujen perusrahoitus tulee julkisista menoista, vaikka suurin osa yliopistorahoista tulee usein lukukausimaksusta. Perusopetuskustannusten lisäksi monet hallitukset käyttävät julkisesti kerättyjä varoja maksamaan erityistarpeisille lapsille. Oppisopimustoimintaan liittyvät kustannukset ovat usein tarkan tarkastelun kohteena, kun hallituksilla on budjettivajeita, ja siksi tällaiset ohjelmat poistetaan usein taantuman aikana.
Valtiot maksavat yleensä teistä ja rautatieverkoista julkisilla varoilla. Ennen kuin kuljetukseen liittyvät suuret rakennushankkeet toteutetaan, yleisöllä on tavallisesti mahdollisuus äänestää hankkeen puolesta tai vetoa veto -oikeuteen, joka saa verot nousemaan. Jotkut hallitukset käyttävät myös julkisia varoja sellaisten liikennemuotojen tukemiseen, joista ei ole maksettu valtion varoja kannustaakseen kansalaisia käyttämään joukkoliikennettä ja vähentämään hiilidioksidipäästöjä.
Verotuksellisesti konservatiiviset poliitikot pyrkivät vähentämään julkisia menoja, mikä antaa heille mahdollisuuden leikata veroja. Muut poliitikot yrittävät lisätä verotuloja lisätäkseen ja parantaakseen tavallisille kansalaisille tarjottavia palveluja. Näin ollen julkisten menojen määrä muuttuu aina, kun vaalit saavat uuden poliitikon tai poliittisen puolueen nousemaan valtaan.