Kalaupapan kansallispuisto on kaunis maa-alue Molokai-saaren pohjoisella niemimaalla Havaijilla. Puisto perustettiin vuonna 1980 merkitsemään sekä Hansenin taudin (pitaalin) sairastuneiden pakkosiirtolaista tragediaa että niiden monien riemuvoittoa, jotka tulivat hoitamaan sairaita ja johtamaan siirtokuntaa. Puistoa kutsutaan hiljaiseksi ja mietiskeleväksi paikaksi, jossa asuu edelleen joitain niistä, jotka ovat aiemmin kärsineet sairaudesta, vaikka Havaiji ei enää vaadi kenenkään, joka on sairastanut spitaalia, pysymään eristäytyneenä ystäviltä ja perheeltä.
Nykyistä Kalaupapan kansallispuistoa käytettiin vuosina 1866-1969 keinona pitää spitaaliset poissa väestöstä. Lepra ymmärretään nykyään parannettavissa olevaksi sairaudeksi, joka ei ole kovin tarttuva. Tuohon aikaan sairauteen ei ollut parannuskeinoa, ja Havaijin hallitus katsoi, että pakkosiirto oli ainoa keino hallita tuhoisan sairauden leviämistä. He valitsivat Kalawaon kylän Kalaupapan niemimaalla, koska se oli eristetty.
Vaikka alue oli sellainen, jossa ihmiset saivat viljellä, elinolosuhteet olivat aluksi vaikeat ja huonokuntoiset. Asukkaat, jotka olivat nyt erossa perheestä ja ystävistä koko elämäksi ja joita muut havaijilaiset kutsuivat “kadonneiksi”, olivat syvästi masentuneita uusista olosuhteistaan ja taudin aiheuttamasta kärsimyksestään. He tarvitsivat apua, vaikka muutamilla oli perheenjäseniä, jotka suostuivat tulemaan heidän kanssaan ja joita kutsuttiin “kokuiksi” tai auttajiksi. Osa Kalaupapan kansallispuiston vetovoimaa ovat muistomerkit ja patsaat, jotka kunnioittavat näitä avustajia, jotka auliisti hyväksyivät maanpakoon huolehtiakseen muista.
Lisäapua saatiin belgialaisen papin, isä Damienin saapuessa. Hän ja muiden uskontojen edustajat tekivät kovasti töitä parantaakseen Kalaupapan asukkaiden elinoloja ja hoitaakseen niitä, jotka eivät sairaita työhön. Isä Damien sai taudin, mutta hän ei varsinkaan ollut varovainen käsien pesussa. Lopulta sulfalääkkeiden ja sitten penisilliinin tulo auttoi hoitamaan ja parantamaan tautia.
Nykyään Kalaupapan kansallispuisto on avoinna vierailijoille vain kiertueella, ja sinun on järjestettävä puistokierros Havaijin terveysministeriön tai Damien Toursin kautta. Jos sinulla ei ole lupaa puistoon, et voi mennä. Ainoa tapa päästä Kalaupapan kansallispuistoon on lentolento, muuli tai joskus linja-auto, etkä voi tuoda ketään alle 16-vuotiasta mukaan. Puistossa on sekä muuli- että jalkaretkiä, joihin kannattaa valmistautua ottamalla mukaan runsaasti vettä, hyvät kengät ja kevyet sadevarusteet.