Kansainvälinen valtiosta riippumaton järjestö on sen laajimmassa merkityksessä mikä tahansa yritys tai yhteisö, joka harjoittaa liiketoimintaa useissa maissa, mutta ei ole osa mitään valtion yksikköä. Tarkkaa määritelmää siitä, mikä kansainvälinen valtiosta riippumaton järjestö on tai ei ole, on melko vaikea määrittää. Yleensä termiä sovelletaan vain organisaatioihin, jotka toimivat jollakin tavalla sosiaalisen edun tai kansanterveyden hyväksi, usein voittoa tavoittelemattomalla sektorilla. Nimi “kansainvälinen kansalaisjärjestö” kertoo kuitenkin yleensä enemmän siitä, mikä organisaatio ei ole, kuin mitä se on: se ei ole sidottu hallitukseen eikä vaikuta mihinkään hallituksen toimintaan. Muuten paljon jää tulkinnanvaraiseksi.
Yhdistyneet Kansakunnat otti ensimmäisenä käyttöön kansalaisjärjestöjen käsitteen 1940-luvun puolivälissä. Organisaatiot, jotka sopivat YK: n kuvaukseen, olivat tietysti olleet olemassa ennen sitä aikaa. YK: n tunnustaminen tarjosi vain yhteisen tavan kuvata niitä. Yhdistyneiden kansakuntien talous- ja sosiaalineuvosto määrittelee kansainvälisen kansalaisjärjestön “mille tahansa kansainväliselle järjestölle, jota ei ole perustettu hallituksellisella taholla tai hallitustenvälisellä sopimuksella”.
Jopa tämä määritelmä on valtavan laaja. Monet yksityiset monikansalliset yritykset voivat väittää olevansa mukana. Useimmiten termi on kuitenkin epävirallisesti varattu voittoa tavoittelemattomille yleisen edun mukaisille yhteisöille.
Useimpien kansainvälisten kansalaisjärjestöjen pääajatus on, että maailman ongelmia – nälkää, köyhyyttä ja sortoa, voidaan mainita muutamia – voidaan käsitellä tehokkaammin paikallisten avustusryhmien ja kansainvälisten kannattajien yhteistyöllä kuin paikallisia työntekijöitä. Tällaiset ongelmat ovat usein liian suuria kotimaisille kansalaisjärjestöille itsenäisesti, etenkin resurssien osalta. Kansainvälisyys mahdollistaa enemmän tukea ja paremman avun antamisen monissa tapauksissa.
Kansainvälistä kansalaisjärjestöä ei ole kielletty ottamasta vastaan valtion rahoja. Monet maailman rikkaimmista maista rahoittavat kansainvälisten kansalaisyhteiskunnan järjestöjen työtä apurahoilla, hyväntekeväisyyspalkinnoilla ja ohjelmasponsoroinnilla. Jotkut kansainväliset kansalaisjärjestöt toimivat myös yhdessä poliittisten syiden kanssa tai asioissa, joilla on poliittista merkitystä tietyille hallituksille. Hieman paradoksaalisesti nämä toimet eivät yleensä vaaranna yksikön kansainvälistä kansalaisjärjestön asemaa.
Niin kauan kuin yhdelläkään hallituksen toimijalla ei ole vaikuttavaa roolia organisaation liiketoiminnassa eikä hänellä ole sananvaltaa siitä, miten tai miksi organisaatio on rakennettu, kansalaisjärjestöä pidetään yleensä edelleen “valtiosta riippumattomana”. Sama pätee niin kauan kuin järjestö ei sido itseään suoraan mihinkään poliittiseen puolueeseen. Useimmissa tapauksissa kansainvälinen kansalaisjärjestörakenne on suunniteltu auttamaan suojaamaan riippumattomia organisaatioita hallituksen valvonnalta. Valtion apua ja inspiraatiota pidetään yleensä erillään.