Kansainvälinen lapsikaappaus, jota usein kutsutaan vanhempien sieppaukseksi, lasten sieppaamiseksi, lasten varastamiseksi ja jopa ”lailliseksi” sieppaukseksi, on alaikäisen poistaminen kotoaan toiseen maahan. Tämä sieppauksen muoto aiheuttaa ongelmia oikeusjärjestelmissä, koska kyseessä on useita lainkäyttöalueita, lakeja ja tuomioistuinjärjestelmiä. Vaikka oikeudelliset näkökohdat ovat monimutkaisia, hallitukset ovat ryhtyneet toimiin yhdessä torjuakseen tällaista sieppausta ja tarjotakseen ratkaisuja uhreille. Asiantuntijat ehdottavat, että tällaisella ihmiskaupalla on vakavia vaikutuksia myös lapsen fyysiseen ja henkiseen tilaan.
Kansainvälinen lapsikaappaus tapahtuu aina, kun aikuinen vie yhden tai useamman henkilön maan rajan yli ilman lapsen laillisen holhoojan lupaa. Tämä tapahtuma tapahtuu, kun vieraat sieppaavat lapsia, mutta termi viittaa usein paljon monimutkaisempiin perheasioihin. Monissa näistä tapauksista lapset vievät toiseen maahan joku, jolla on tai on joskus ollut huoltajuusoikeus, kuten vanhempi. Mahdollisen suhteen vuoksi lapsia ei aina poisteta vastoin tahtoaan, mikä vaikeuttaa tilannetta merkittävästi.
Ristiriitaiset lainkäyttöalueet ovat suuri este useimmissa kansainvälisissä lapsikaappauksissa. Tapa, jolla yksi maa nostaa syytteen lapsikaappauksesta, on usein erilainen kuin tapa, jolla se käsitellään toisessa maassa. Tämä herättää myös kysymyksen siitä, mikä maa voi laillisesti käsitellä sieppaustapauksen, kun lapsi viedään useiden rajojen yli. Sekaannuksen lisäämiseksi maat usein asettavat syytetyt kidnappaajat oikeuden eteen erikseen ja voivat tehdä täysin erilaisia johtopäätöksiä syyllisyydestä tai viattomuudesta.
1970 -luvulla tästä tuli kansainvälinen asia, jossa useat kansakunnat alkoivat työskennellä yhdessä välttääkseen kansainvälisiä lapsikaappauksia. Haagin yleissopimus oli kansainvälisen sieppauslainsäädännön suurin kehitys, ja se kannusti useita maita ottamaan käyttöön samanlaisia prosesseja siepattujen lasten pelastamiseksi. Lisäksi tämä yleissopimus kannusti hallituksia perustamaan yhden toimiston, joka vastaa kaksisuuntaisesta viestinnästä sieppaustapauksissa mukana olevien maiden välillä.
Kansainvälisten lapsikaappaustapausten aiheuttamien oikeudellisten vaikeuksien lisäksi ne aiheuttavat myös riskin asianomaisille lapsille paitsi heidän välittömälle turvallisuudelleen ja hyvinvoinnilleen myös sieppausten pitkän aikavälin vaikutuksille. Fyysiset ja henkiset vaikutukset, kuten masennus, viha, irtautuminen yhteisöstä, hylkäämisen pelko ovat huolenaiheita tällaisessa tilanteessa. Näiden lyhyen ja pitkän aikavälin vaarojen vuoksi monet maat pitävät lapsikaappauksia, olivatpa ne kansainvälisiä tai eivät, lapsen hyväksikäytön muotona.