Kansainvälinen toimivalta on kansainvälisen rikostuomioistuimen oikeusvallan käyttämistä sotarikoksista, kansanmurhasta tai rikoksista ihmisyyttä vastaan syytettyä henkilöä kohtaan syyllisyyden ja rangaistuksen määrittämiseksi. Se kuuluu Kansainväliselle rikostuomioistuimelle (ICC) ja erityisille kansainvälisille rikostuomioistuimille, jotka on ajoittain perustettu arvioimaan ihmisoikeus- ja humanitaarisen oikeuden loukkauksia tietyissä maissa. Kansainvälisen lainkäyttövaltajärjestelmän valtuudet perustuvat kansainväliseen oikeuteen ja kansainvälisen rikostuomioistuimen perustamissopimusten sekä asiaankuuluvien ihmisoikeus- ja humanitaarisen oikeuden asiakirjojen hyväksymiseen, jotka ovat ratifioineet monet maailman maat.
Yleensä toimivalta on alueellinen. Maalla on vastuu syyttää ihmisiä rajoissaan tehdyistä rikoksista. Se on vastoin pitkään pidettyä käsitystä kansallisesta ylivallasta sallia minkä tahansa ulkopuolisen maan tai yhteisön päästä maahan ja käyttää valtaa maan hallitsemissa asioissa ja kansalaisissa.
Kansainvälisen oikeuden kehitys ja perusihmisoikeuksien käsitteen omaksuminen muuttivat lainkäyttöaluetta. Natsien toisessa maailmansodassa tekemien julmuuksien ja sen jälkeen tapahtuneiden kansanmurhan ja tuhoisien valtion tai sotilaallisten toimien seurauksena siviiliväestöä vastaan maailma kehitti humanitaarisen oikeuden periaatteita, jotka lopulta ratifioitiin sopimuksiksi. Kansainvälisiä tuomioistuimia tilattiin maissa tarpeen mukaan rikoksista syytettyjen syytteeseen asettamiseksi. Heidän kansainvälinen toimivalta ja auktoriteetti johdettiin maasta itsestään ja sota -ajan konfliktien ratkaisemisesta.
Vuonna 2002 kansainvälinen yhteisö perusti Kansainvälisen rikostuomioistuimen toimimaan foorumina ihmisoikeuksien ja humanitaarisen oikeuden loukkauksille. Kansainvälinen rikostuomioistuin väittää, että henkilöllä on kansainvälinen toimivalta kaikissa tapauksissa, joissa maa, jossa teot on tehty, ei voi syyttää syytettyä tehokkaasti. Tällä tavoin Kansainvälinen rikostuomioistuin käyttää täydentävää toimivaltaa tai toimivaltaa maan luonnollisen toimivallan sijasta.
Kansainvälinen lainkäyttöalue on erottamaton osa Kansainvälisen rikostuomioistuimen toimivaltaa, ja se on laajentumassa entisestään, kun yhä useammat maat ottavat käyttöön päämiehiä, jotka suojelevat siviiliväestöä ja tuomitsevat julmuudet. On kuitenkin vastustajia, jotka katsovat, että tämäntyyppinen toimivalta on liian mielivaltainen, järjestäytymätön eikä perustunut lujasti oikeusmenettelyyn. Heidän mielestään alueellinen lainkäyttövalta on ollut historiallisesti sopiva mekanismi valvoakseen yksilöitä ja se on edelleen paras tapa, jopa silloin, kun rikokset väestöä vastaan järkyttävät omaatuntoa.