Valtiosta riippumaton järjestö (NGO) on yleensä perustettu harjoittamaan voittoa tavoittelematonta toimintaa. Kansalaisjärjestön toiminta voi kiertää yhden tai useamman humanitaarisen syyn ympärille. Tällaisilla syillä on tyypillisesti keskeinen tavoite edistää ja tukea ihmisten hyvinvointia sekä muuta ihmisen toimintaa. Kansalaisjärjestön erityisestä painopisteestä riippuen se voi kerätä lahjoituksia, tukea köyhiä, edistää koulutusta, kannustaa sosiaaliseen vastuuseen, kehittää yhteisöjä ja tarjota välttämättömiä sosiaalipalveluja. Lisäksi kansalaisjärjestön toiminta voi perustua muille aloille, kuten ympäristönsuojelulle ja eläinten hyvinvoinnin edistämiselle.
Monet kansalaisjärjestöt keskittyvät humanitaarisiin kysymyksiin. Näitä ovat sodan uhrien ja muiden väkivaltaisten tilanteiden neuvonta ja kuntoutus, ihmiskaupan torjunta ja koulutus. Kansalaisjärjestö voi osallistua köyhien auttamiseen ja kouluttamiseen terveysasioissa, kuten HIV/aids. Se voi myös tarjota heille taloudellista tukea tai peruselintarvikkeita.
Viime vuosikymmeninä tietoisuus ympäristöasioista on lisääntynyt. Monet asiantuntijat uskovat niiden uhkaavan elämän kestävyyttä maan päällä pitkällä aikavälillä. Näihin kysymyksiin kuuluvat ilmaston lämpeneminen, metsien hävittäminen, myrkyllinen jäte ja liikakalastus. Näistä asioista huolehtivan kansalaisjärjestön päätehtävänä on löytää ratkaisu näiden uhkien rajoittamiseksi.
Jotkut kansalaisjärjestöt keskittyvät myös rauhan edistämiseen. Tämä kysymys liittyy erityisesti ympäristönsuojeluun ja sodan ehkäisyyn. Tämä johtuu siitä, että sota tuhoaa ympäristön sijoittamalla pommeja ja muita tuhoisia laitteita elämän tuhoamisen lisäksi. Valtiosta riippumattoman järjestön tehtävä voi siis käsitellä monia toisiinsa liittyviä kysymyksiä.
Eläinten hyvinvoinnin kaltainen asia voi huolestuttaa myös kansalaisjärjestöjä. Esimerkiksi villieläinten ja uhanalaisten lajien suojelu voi olla tietyn kansalaisjärjestön päätehtävä. Kansalaisjärjestö voisi myös käsitellä kysymyksiä, jotka liittyvät kotieläinten, kuten koirien, hyväksikäyttöön. Tällainen kansalaisjärjestö pyrkii löytämään keinoja estää tällaiset toimet.
Lisäksi jotkin kansalaisjärjestöt ovat omistautuneet muihin aineettomiin kysymyksiin, jotka voivat tukea aineellisia tuotteita tai eivät. Niihin kuuluu kansainvälistä kauppaa helpottavien välineiden standardointi. Yksi esimerkki on valuutta- ja maakoodien standardointi. Muut kansalaisjärjestöt voivat käsitellä protokollien standardointia, jotka mahdollistavat yhteensopivuuden eri laitteiden välillä. Esimerkiksi standardoinnin vuoksi voi olla mahdollista luoda verkko erityyppisten tietokoneiden välille sen lisäksi, että hän yhdistää matkapuhelimen tietokoneisiin ja lähettää kaikenlaisia tiedostoja eri laitteiden välillä.