Kansantulon kirjanpito viittaa kirjanpitojärjestelmään, joka mittaa maan taloudellisen toiminnan tehokkuutta. Taloustieteilijät arvioivat yleensä taloudellisen tilanteen ja taloudellisen toiminnan tason sekä analysoivat, kuinka maa ansaitsee ja käyttää rahaa. Kansantulotasojen määrittämiseen käytettyjä tekijöitä ovat bruttokansantuote, bruttokansantuote ja bruttokansantulo.
Valtion kansantalouden kirjanpitojärjestelmässä ei keskity ainoastaan taloudellisen toiminnan taso vaan myös tuottavuuden kasvu ja tavaroiden arvo tiettynä aikana, kuten neljännesvuosittain tai vuosittain. Mittauksiin sisältyy bruttokansantuote (GNP), joka tunnettiin aiemmin nimellä bruttokansantulo, joka analysoi kuluttajien käyttämien tai ostamien tavaroiden tai palvelujen dollarin arvon. Se viittaa myös asukasta kohti laskettuun kansantuloon ja yhdistää tavaroiden kokonaisarvon ja muista maista saadut tulot vähennettynä muille maille suoritetuilla maksuilla. Bruttokansantuote (BKT) on maassa tuotettujen tavaroiden ja palvelujen dollarin arvo.
Kansantulojen laskemiseksi taloustieteilijät käyttävät erityisiä kaavoja maan taloudellisen suorituskyvyn määrittämiseen tai ennustamiseen. Esimerkiksi bruttokansantuote lasketaan kaavalla C + G + I + NX = BKT. “C” viittaa kansallisiin kulutusmenoihin ja “G” tarkoittaa valtion menojen kokonaismäärää. Kaavassa oleva “I” viittaa tietyn maan liiketoiminnan investointien kokonaismäärään, kun taas “NX” on maan nettovienti vähennettynä kokonaistuonnilla.
Kun otetaan huomioon bruttokansantuote suhteessa kansalliseen tuloon, maan kokonaistuotannon määrittämiseen käytettävä matemaattinen kaava on C + G + I + NX + NFP = GNP. Tässä kaavassa “C” tarkoittaa kuluttajien kulutusta esimerkiksi elintarvikkeille ja vaatteille. “G” viittaa tavaroihin ja palveluihin, kuten valtion menot ja valtion palkat. Liiketoiminnan menot, varastot ja pääoma tunnistetaan kaavassa “I”: ksi, kun taas “NX” viittaa jälleen nettovientiin vähennettynä kokonaistuonnilla. Lopuksi “NFP” osoittaa tulot, jotka saadaan tavaroiden ja palvelujen myynnistä muille, vähennettynä summalla, jonka maa maksaa muille maille.
Kansantulolaskenta arvioi yleisesti, kuinka hyvin maan talous pärjää, tarkastellen yritysten kokonaistuottoihin liittyviä lukuja. Se analysoi myös yritysten ja yksityishenkilöiden kulutushyödykkeisiin, myyntiin ja tuloveroihin käyttämien varojen määrää. Kansantulolaskenta seuraa myös kotimaisten ja kansainvälisten työntekijöiden palkkoja ja vertaa lukuja talouden taloudelliseen terveyteen.