Toisin kuin muut joogatyypit, karmajooga on pikemminkin elämäntapa kuin liikuntamuoto. Karmajoogan filosofiat perustuvat Bhagavad Gitan opetuksiin, pyhään hindulaiseen tekstiin. Ne, jotka harjoittavat tällaista joogaa, etsivät yleensä sisäistä tasapainoa järjen ja epäitsekkyyden kautta. Näyttää siltä, että tällaiselle joogalle ei ole olemassa erityisiä jooga -asentoja, vaan harjoittajat valitsevat asentoja, jotka sopivat parhaiten heidän meditatiivisiin tarpeisiinsa, ja käyttävät niitä tasapainottamaan sisäistä energiaa sen sijaan, että heistä tulisi rapeampia.
Englanniksi käännettynä karmajooga tarkoittaa kirjaimellisesti ‘toiminnan kurinalaisuutta’. Niiden, jotka haluavat harjoittaa tällaista joogaa, on ymmärrettävä, että se ei ole vain tapa sävyttää kehoa ja vahvistaa lihaksia. Se on monitahoinen uskomusjärjestelmä, jonka mukaan epäonnea tai huonoa onnea kokeneet kokevat sen henkilökohtaisten tekojensa seurauksena. Tämä ei välttämättä viittaa vain ulkoisiin tekoihin, vaan myös sisäisiin asenteisiin ja ajatuksiin.
Karmajoogan ohjeiden mukaan jokaisella sisäisellä ja ulkoisella toiminnalla on sama seuraus. Jos esimerkiksi kiusaaja työntää nuorta naista, molemmat osapuolet kokevat seuraukset houkuttelemiensa energioiden mukaan. Karmajooga -uskomusjärjestelmässä kiusaaja saisi epäonnea epäystävällisten tekojensa vuoksi. Toisin sanoen hänen lähettämänsä energia on epämiellyttävää, joten hän houkuttelee lisää epämiellyttäviä asioita.
Tämän uskomusjärjestelmän mukaisesti nuori nainen saa myös seurauksia sekä sisäisistä että ulkoisista toimistaan. Vaikka hän ulkoisesti ei tee kiusaajalle mitään, mutta kiroaa häntä sisäisesti tai toivoo hänelle pahaa, hänkin houkuttelee epäonnea. Toisaalta, jos hän kykenee kurittamaan vihansa, pysymään rauhallisena ja jopa toivomaan, että kiusaaja voisi löytää sisäisen rauhan, hän houkuttelee onnea. Itsepuolustukseen osallistuminen ei kuitenkaan houkuttele negatiivisuutta, koska itsepuolustus ei ole luonnostaan kiusallista.
Karmajoogan asentojen ja venytysten on yleensä tarkoitus auttaa meditaatiota. Niiden on tarkoitus olla mukavia, jolloin ne voivat keskittyä sisäänpäin ja samalla vahvistaa kehoa. Yksinkertaisempia asentoja, kuten ristijalkaisen lootuksen asentoa, ovat suosittuja, koska itse asennot vaativat vähän keskittymistä. Ajatuksena on olla paikallaan ja osallistua sisäiseen pohdintaan. Kehon venyttäminen ja vahvistaminen auttaa meditaatiota pitämällä kehon terveenä ja vähentämällä häiriötekijöitä tuskallisista nivelistä tai lihaksista.
Poseja karmajoogassa voidaan valita myös sen mukaan, mitä itse pose edustaa. Esimerkiksi lootus on hindun uskomusjärjestelmän rauhan ja puhtauden symboli. Jotkut joogaharjoittajat voivat käyttää lootusasentoa auttaakseen heitä keskittymään rauhallisuuteen ja epäitsekkyyteen. Uskotaan myös, että keho heijastaa ihmisen sisäistä tilaa. Siksi kehon taivuttaminen positiiviseksi symboliksi voi auttaa karmajooga -harjoittajia saavuttamaan tavoitteensa.