“Kasvaimen angiogeneesi” on lääketieteellinen termi, jolla kasvaimet luovat uusia verisuonia elimistöön. Nämä uudet verisuonet ohjaavat ravinteita ja happea suoraan kasvaimeen, jolloin se voi kasvaa. Kasvain tuottaa kemiallisia signaaleja huijatakseen kehon tekemään näitä aluksia.
Kasvaimet koostuvat soluista, jotka lisääntyvät epänormaalisti ja aiheuttavat sairauksia. Nämä solut tarvitsevat samantyyppisiä ravintoaineita kuin normaalit solut. Kehon säännölliset solut saavat verisuonet, jotka kuljettavat happea, välttämättömiä mikroravinteita, kuten rautaa ja energialähteitä, kuten glukoosia.
Ravinteet tulevat kehoon ruoansulatuskanavan ja keuhkojen kautta. Siellä ne hajotetaan tarvittaessa ja kuljetetaan verenkiertojärjestelmään. Sitten verijärjestelmä kuljettaa ne suurten verisuonten läpi pienempiin kapillaareihin ja verisuonten seinämän läpi solujen välisiin tiloihin. Sitten solut voivat ottaa tarvitsemansa ravintoaineet. Keho voi tarvittaessa luoda näistä verisuonista uusia verkkoja.
Kasvainten kasvaessa olemassa olevat verisuonet eivät ehkä kykene tyydyttämään kaikkia uusien kasvainsolujen tarpeita. Solut, jotka sijaitsevat liian kaukana verisuonesta, joutuvat nälkään hapesta ja ravinteista, joten ne kuolevat. Kasvaimen angiogeneesi alkaa tyypillisesti, kun kasvainsolut ovat tietyllä kriittisellä etäisyydellä verenkierron tunteesta, että ne alkavat nälkää.
Kasvain hyödyntää kehon kykyä angiogeneesiin. Tätä varten kasvain vapauttaa kemiallisia signaaleja, jotka tunnetaan kasvutekijöinä. Nämä kasvutekijät osoittavat keholle uusien alusten luomisen.
Kasvutekijöitä ovat kemikaali, joka tunnetaan nimellä verisuonten endoteelistä johdettu kasvutekijä (VEGF). Näiden kasvutekijöiden ilmentymistä saattaa lisätä myös geneettisten mutaatioiden läsnäolo. Nämä mutaatiot joko estävät proteiineja, jotka voisivat hallita kasvutekijöitä, tai tuottavat signaaleja, jotka lisäävät aktiivisesti tuotettujen kasvutekijöiden määrää.
VEGF ja muut kasvutekijät ovat yleensä hyödyllisiä keholle normaalioloissa, mutta kasvain käyttää niitä auttamaan itseään. Kasvaimen angiogeneesi ei aina huijaa kehoa luomaan uusia hyvälaatuisia verisuonia. Joskus uudet alukset vuotavat useammin kuin tavallinen alus ja ovat vähemmän organisoituja kuin ne muuten olisivat.
Kasvaimen angiogeneesi on niin tärkeä kasvaimen selviytymisen ja kasvun kannalta, että se on mahdollinen kohde syövän hoidossa. Jos tutkijat voivat löytää keinon estää tehokkaasti näiden uusien alusten kasvua, se nälkää kasvaimen ja estää sen kasvamasta. Jos kasvain ei voisi aiheuttaa angiogeneesiä, kasvaimet voisivat kasvaa vain alle 1 tuuman (2.54 cm) halkaisijaltaan.