Kasvillisuus on kasvien elämää, joka voi vaihdella tutkimattomista trooppisista metsistä tilan tai puutarhan viljeltyihin kasveihin. Kasvien elämä on monien tutkijoiden ja tutkijoiden mielenkiintoinen aihe, koska sillä on tärkeä rooli maapallon elämänjärjestelmissä. Kasvillisuus tarjoaa ruokaa, suojaa, elinympäristöä ja monia muita palveluja luonnolliselle maailmalle riippumatta siitä, tarttuuko se aavikon hiekkadyyneihin tai ottaa haltuunsa vakiintuneen lauhkean vyöhykkeen hylättyjä kohteita. Ihmiset, jotka tutkivat kasvien elämää maan päällä, ovat kasvitieteilijöitä, yleisbiologeja, ekologia, agronomeja, metsänhoitajia ja merentutkijoita.
Useat tieteelliset organisaatiot ovat luokitelleet maailman kasvillisuuden luodakseen joukon biomeja, vyöhykkeitä maapallolle, joilla on yhteisiä ominaisuuksia, jotka voidaan määritellä niiden sisältämän kasvillisuuden perusteella. Käytössä on useita luokittelujärjestelmiä sen mukaan, missä päin maailmaa se on, ja jotka kuvaavat biomeja sellaisilla termeillä kuin siellä esiintyvät kasvit, maaperän olosuhteet, ilmasto ja maan historiallinen käyttö. Joitakin esimerkkejä kasvillisuuden biomeista ovat trooppiset kasvit, korkeat alppikasvit ja aavikkokasvit.
Yksi tärkeä kasvillisuuden tehtävä on maaperän vakauttaminen ja rikastaminen. Kasvien ympäröiminen parantaa maaperää, jolloin kasvit sieppaavat ravinteita ja vettä maaperän parantamiseksi. Lisäksi kasvin juuret ja muut rakenteet pitävät pintamaa alhaalla, jotta se ei katoa. Kasvillisuudella on myös rooli tulvien torjunnassa, sillä kasvit voivat auttaa luomaan puskurivyöhykkeitä, jotka pitävät tulvavedet loitolla, etenkin suomailla.
Eläimille kasvillisuus tarjoaa runsaasti elinympäristöä ruoan kanssa. Eläimet elävät kasveissa tai käyttävät kasvimateriaaleja asuntojen rakentamiseen, ja monet kasvit ovat syötäviä ainakin joillekin lajeille. Muut eläimet puolestaan saalistavat eläimiä, jotka ruokkivat kasvillisuutta. Puutarhurit, kasvattavatpa ne ruokaa tai koristekasveja, hyödyntävät kasvien elämää monilla luovilla tavoilla riippuen ilmastosta tai vyöhykkeestä, jossa ne kasvavat.
Alueilla, joilla kasvillisuus puuttuu tai on kuivaa, se voi vaikuttaa ympäristöongelmiin. Kasvillisuuden menetys myötävaikuttaa maaperän menetykseen, mikä tekee maaperästä vähemmän hyödyllistä, ja se voi myös aiheuttaa alueen lämpenemisen, koska kasvit eivät toimi jäähdytyselementtinä pitämään lämpötilat maltillisempina. Kasvien puute tarkoittaa myös ruoan puutetta, mikä on vakava ongelma maailman alueilla, jotka ovat aavikoitumassa ja kärsivät tästä syystä elintarviketurvasta.