“Käteinen raha” on termi, jota käytetään kuvaamaan yrityksen tai yksityishenkilön lyhytaikaisia likvidiä varoja. Tämä sisältää todelliset käteisvarat sekä käytettävissä olevat saldot sekillä, säästöillä, rahamarkkinoilla ja muilla vastaavilla tileillä. Joissakin tapauksissa käytettävissä olevat luottorahat voidaan myös sisällyttää. Nämä varat eroavat kokonaisvaroista, jotka sisältävät lisäksi asioita, kuten kiinteistöjen ja laitteiden oman pääoman, ja voivat sisältää myös laskutettuja varoja. Henkilön tai yrityksen välittömästi käytettävissä oleva käteismäärä voi olla tärkeässä asemassa sekä osto- että luottopäätöksissä.
Suurin ero käteisrahan ja muun tyyppisten varojen välillä on käyttömahdollisuus. Varojen ei yleensä tarvitse olla fyysisesti läsnä tiloissa, jotta niitä voidaan pitää “käsillä”. Niin kauan kuin yrityksellä tai yksityishenkilöllä on käyttöoikeus melko välittömässä ajassa, varat katsotaan osaksi tätä luokkaa.
Lisäksi käteisenä pidettävien varojen ei tarvitse olla fyysistä rahaa. Myös sähköiset varat, kuten pankkitileillä olevat varat, lasketaan mukaan. Lisäksi luottotilien, kuten luottokorttien tai asuntolainojen, varat voidaan joskus sisällyttää, jos niihin pääsee nopeasti.
Kaikkien varojen, jotka katsotaan osaksi käteistä, on oltava likvidit. Tämä tarkoittaa, että se ei edellytä fyysisen tai aineettoman hyödykkeen myyntiä tai luovutusta, jotta se voi saada osansa kokonaan tai osittain. Tästä syystä asuntoa, fyysisiä arvopapereita ja osakkeita tai osakkeita ei pidetä käteisenä tai käteisenä.
Velkojat vaativat joskus todisteita likvidistä omaisuudesta ennen lainan myöntämistä tai ennen palkkioiden ja korkojen asettamista. Joissakin tapauksissa tarvitaan tietty määrä tällaisia varoja päästäkseen luottovaroihin. Esimerkiksi yksityishenkilön tai yrityksen, joka haluaa ostaa auton tai kiinteistön, on usein suoritettava käsiraha. Näissä tapauksissa käytettävissä olevaa luottoa ei pidetä käteisenä, koska tarjouksen ehtona on nykyinen luottosaldo.
Yritysten ja yksityishenkilöiden on myös ehkä seurattava käteistä kassavirran hallitsemiseksi. Tämä tarkoittaa, että on aina varmistettava, että käytettävissä on tarpeeksi käteistä tai luottoa kulujen kattamiseksi. Se voi myös tarkoittaa riittävän vararahaston ylläpitämistä, jotta odottamattomat, kiireelliset kulut voidaan maksaa keskeyttämättä liike- tai henkilökohtaista toimintaa.