Kauppasota on eräs poliittisen sodan muoto, jossa kaksi valtiota kilpailevat toisiaan vastaan sarjaan kasvavaa rangaistuskauppapolitiikkaa. Vaikka kauppasodassa ei laukaistakaan, tällaiset poliittiset sodat voivat olla erittäin haitallisia ulkosuhteille ja kansantalouksille, ja valtioiden on otettava huomioon kauppasodan käynnistämisen riski kehittäessään kauppa- ja talouspolitiikkaa. Kun asianomaiset valtiot ovat poliittisessa, taloudellisessa tai sosiaalisessa epätasapainossa, sota voi olla tuhoisa häviäjälle, kuten nähdään, kun kehittynyt valtio käy kauppasotaa sellaisen kehitysmaan kanssa, joka ei voi kilpailla.
Kauppasodat alkavat tyypillisesti poliittisella päätöksellä, jonka yksi kansakunta pitää vihamielisenä kauppasuhteille, kuten tullien ja verojen muutos, uusien tukien luominen ja muu taloudellinen protektionismiin viittaava politiikka. Kansakunta voi esimerkiksi rajoittaa hedelmien tuontia toisesta maasta, koska se on huolissaan hyönteisistä tai sienistä. Toinen maa kostaa uudella omalla politiikallaan, kuten kohotetulla tullilla kohdemaasta tulevalle tuonnille, ja voidaan saada aikaan useita poliittisia muutoksia, usein erityisesti rangaistavia tavoitteita silmällä pitäen.
Kauppasodassa voi syntyä epätasapainoa. Kansakunta, joka luottaa voimakkaasti yhteen maahan tuonnissa tai viennissä, voi kohdata taloudellisia häiriöitä politiikan muutosten seurauksena, kuten kyvyttömyyttä myydä tavaroita ulkomaille. Ulkomaankauppaan tuloja luottavat ihmiset, kuten viljelijät, jotka luottavat satojensa myyntiin, voivat köyhtyä muuttamalla kauppapolitiikkaa, mikä voi myös aiheuttaa poliittisia ja sosiaalisia levottomuuksia. Kansainväliset järjestöt voivat osallistua yritykseen välittää kauppakiista.
Kauppasodan uhkaa käytetään joskus neuvotteluvälineenä, kun valtiot yrittävät tehdä kauppasopimuksen. Sitä voidaan käyttää myös varoituksena; Jos maa harkitsee uuden politiikan toteuttamista tai syyttää kilpailijaansa kaupan manipuloinnista, kohde voi ehdottaa, että julkistamispäätös voi käynnistää kauppasodan. Jos kansakunta on haavoittuvassa asemassa, kaupallisten pakotteiden uhka voi riittää pakottamaan sen luopumaan ajatuksesta.
Kauppasotia voidaan pitää ulkosuhteiden, vapaakaupan ja talouspolitiikan luonnollisena kasvuna. Kansakuntien pyrkiessään asemalle maailmanmarkkinoilla he käyttävät erilaisia taktiikoita päästäkseen eteenpäin, ja osa näistä taktiikoista voi sisältää rangaistustoimia kilpailijoita vastaan tai pyrkimyksiä suojella kotimaan kauppaa.