Mikä on kauppayksikkö?

Kaupankäyntiyksikkö, joka tunnetaan myös nimellä kaupankäyntiyksikkö, on niiden arvopaperien lukumäärä, joiden vaihto edellyttää kaupankäyntiä yhtenä lohkona. Tämän tyyppisten osuuksien tarkoituksena on tehdä kaupankäynnistä eri pörsseissä hieman yksinkertaisempaa varmistamalla, että tiettyyn kauppaan osallistuvien joukkovelkakirjojen, osakkeiden tai muun tyyppisten arvopapereiden määrä täyttää kyseisten pörssien perusedellytykset. Kaupankäyntiyksikkö voi olla pyöreä erä tai pariton erä.

Pyöreä erä on yleisin esimerkki kauppayksiköstä. Tyypillinen pyöreä erä, jolla käydään kauppaa pörssissä, sisältää sata tietyn osakkeen osaketta. Tämä tarkoittaa sitä, että jos sijoittaja haluaa ostaa tuhannen osaketta kyseisestä osakkeesta, hän ostaa kymmenen yksikköä tai pyöreää erää täyttääkseen tilauksen. Joissakin tapauksissa yksittäinen kaupankäyntiyksikkö on pienin määrä, jolla voidaan käydä kauppaa tietyssä pörssissä, mikä tarkoittaa, että sijoittaja ei voi ostaa alle sataa osaketta kerrallaan.

Harvinaisempi esimerkki kauppayksiköstä on pariton erä. Tämäntyyppinen osake koostuu yleensä alle sadasta tietyn osakkeen osakkeesta. Yksittäiset pörssit päättävät, vaihdetaanko parittomat erät vai rajoitetaanko kauppa vain pyöreisiin eriin. Yksi tämän tyyppiseen kaupankäyntiyksikköön liittyvä etu on se, että sijoittajat voivat ostaa parittomia osuuksia keinona hankkia vähitellen enemmän kiinnostusta tiettyyn osakkeeseen. Koska useilla sijoittajilla on taipumus jättää huomiotta parittomat erät, ne, jotka ovat valmiita ostamaan alle sata osaketta kerrallaan, voivat saada määräysvallan useista osakkeista kiinnittämättä paljon huomiota ponnistuksiinsa.

Vaikka useimmat pörssit noudattavat samaa perusmallia määritellessään, mitä kukin näistä kaupankäyntiyksikkötyypeistä tarkoittaa, sijoittajan on tärkeää tunnistaa, miten tietty pörssi luokittelee osakeannin pyöreäksi tai parittomaksi eräksi. Tämä helpottaa sijoittajan huomioimista sijoituksen potentiaalin yleisesti, mutta myös sen perusteella, voidaanko kauppayksikköön sisältyvien osakkeiden lukumäärä hyväksyä hankintaan liittyvälle rahalle.